Veikkausliigan runkosarjaa kaudella 2026 on takana reilu puolet ja asetelmat alkavat vakiintua. Kauden ensimmäisten kierrosten ehdoton valopilkku oli TPS, eikä toinen nousija FC Lahtikaan huonosti aloittanut. Sittemmin molemmilla on kuitenkin takunnut melkoisesti.
TPS aloitti erinomaisesti ja oli kuuden pelatun kierroksen jälkeen vielä tappioitta – siinä kohden ainoana joukkueena. Mitään romahdusta sen jälkeenkään ei ole tapahtunut, mutta viidestä ottelusta yksi voitto ja neljä tappiota ovat kylmää faktaa. Se ainoa voittokin irtosi kauden kenties eriskummallisimmassa ottelussa TPS-VPS, jossa maalintekoyritykset kirjattiin luvuin 1-13, mutta maalit numeroin 1-0.
FC Lahden tilanne on hiukan samankaltainen. Kauden alku oli mukiinmenevä, mutta viime ottelut ovat tuoneet pelkkiä tappioita lukuun ottamatta yhtä ”suonenvetoa”, kun Ilves kaatui peräti maalein 5-0.
Tosiasia on kuitenkin, että TPS on valunut vähitellen kärkipäästä keskikastiin ja FC Lahti keskikastista lähemmäs häntäpään taistelua. Eikä kumpikaan siis romahtaen. TPS:n kauden kaikki tappiot ovat tulleet yhden maalin erolla ja FC Interille kärsittyä 0-2-tappiota lukuun ottamatta sama koskee FC Lahtea.
Realismi vain on iskenyt. Kumpaakaan nousijaa ei kauden alla ennakoitu kovin korkealle ja TPS oli jopa suurin putoajakandidaatti. Ennakoinneissa tapaa olla aimo annos realismia mukana ja nyt nousijoille tapahtunut pieni notkahdus ei ole lopulta iso yllätys. Lähellä ollaan, mutta kun ihan ei riitä ja muiden joukkueitten peli on asettanut paremmin uomiinsa, niin lopputulos on helposti juuri tuollainen yhden maalin tappio. Ja sillä ei pisteitä tunnetusti irtoa, korkeintaan hyvän häviäjän sympatiapisteet.
TPS voi toki vedota ykköshyökkääjäksi harkitun Theodoros Tsirigotisin loukkaantumiseen. Tämä on eittämättä näkynytkin TPS:n tehoissa. FC Lahdella ei ole samanlaista yhtä syytä heittää tiskiin, mutta joukkue on monesti kaatunut siihen pieneen puuttuvaan terävyyteen molemmilla rangaistusalueilla. TPS:lla olisi kesän siirtoikkunassa selkeä Tsirigotisin hankinnan paikka, eikä FC Lahdellekaan yhden tai kahden todellisen vahvistuksen hankkiminen tekisi huonoa. Molempien kohdalla vain taloudelliset realiteetit tulevat nopeasti vastaan, joten mitään megahankintoja tuskin nähdään.
Katse olan yli
TPS ja FC Lahti joutuvat nyt kurkkimaan jo hiukan olkansa yli. Ilves on jo FC Lahden ohittanut ja noussut tasapisteisiin TPS:n kanssa. Kaksikon takaa löytyy kuitenkin vielä kolme joukkuetta, joten karsinta- tai putoamispeikko ei tässä vaiheessa ihan oven takana kurki – ainakaan vielä.
Nuo kolme joukkuetta ovat vähän erilaisissa tilanteissa kukin. SJK on alkukauden selkein tuloksellinen alisuorittaja. Nimenomaan tuloksellinen, sillä SJK:n esityksillä olisi puhtaasti pelillisesti ansaittu selvästi enemmän pisteitä. SJK tuskin nousee enää kolkuttelemaan kärkipäätä, kuten kauden alla moni arvaili ennakkoon. On kuitenkin vain ajan kysymys, koska Jarkko Wissin ryhmän varsin hyvät peliesitykset alkavat realisoitua pisteiksi ja SJK:n voi kohtuuvarmasti veikata vielä nousevan nykyiseltä kymmenenneltä sijaltaan, eikä tähän tarvita edes joukkueen vahvistamista.
SJK:n alapuolella FF Jaro aloitti kauden tasapeliputkella ja vähintään lupauksia antavilla esityksillä. Sen jälkeen tuli voittokin jumbojoukkue IFK Mariehamnista, mutta muuten jälki on ollut karua. IFK-ottelu pois lukien tuloksena on ollut kuusi tappiota maalierolla 4-21 ja viimeisten 150 peliminuutin aikana Jaro on päästänyt kymmenen maalia eli oma verkko on soinut keskimäärin vartin välein. Silloin pisteistä ei paljoa kannata haaveilla.
Jaron suurin ongelma on materiaalin kapeus ja kun pelaajia on pudonnut rivistä kuka pidemmäksi, kuka lyhyemmäksi aikaa, tämä on näkynyt heti. Maalille täksi kaudeksi hankittu Senne Vits on lisäksi enemmänkin hävinnyt kuin voittanut joukkueelle otteluita ja tämänhetkinen trendi on huolestuttava. Jarollakaan pelimerkkejä hankintoihin ei juuri ole, mutta jotain on suorastaan pakko siirtoikkunan auetessa tehdä.
Pahnanpohjimmaisena ja ainoana voitotta on IFK Mariehamn, jonka tilanne sarjataulukon perusteella on sitä myötä tukalin. IFK päätyi jo päävalmentajan vaihtoon ja pistesaldosta huolimatta juuri tällä hetkellä tilanne Maarianhaminassa herättää enemmän luottamusta kuin vaikkapa Jaron. Juhannuksen alla sarjakakkonen AC Oulun vieraana kärsitty tappio oli IFK Mariehamnille enemmän epäonnekas kuin ansaittu ja kun ”Grönvittillä” on ilmeisesti kapasiteettia vahvistaa joukkuetta, voi ikuinen selviytyjä kavuta vielä turvaan tälläkin kertaa.
Eli nousijajoukkueita ajatellen tilanne ei missään nimessä ole huolestuttava tässä vaiheessa, mutta ei ole kaukaa haettua, että kumpikin saa lopulta keskittyä siihen mitä kauden alla osattiin odottaakin: sarjapaikan säilyttämiseen.