Huuhkajien ja Valko-Venäjän kohtaaminen Helsingin Olympiastadionilla oli ankein maajoukkueilta Helsingissä vuosiin. Puolityhjä stadion, vastustajan mukana oloa protestoiva kotiyleisö ja hyvin vaisu esitys kotijoukkueelta saivat aikaan sen, että taas kerran Huuhkajista on aihetta ajatella hyvin negatiivisesti.
Ainoa hyväksyttävä tulos Huuhkajille ottelusta Valko-Venäjää vastaan olisi ollut voitto. Valko-Venäjä on arvioitu ennakkoon lohkon kolmanneksi kovimmaksi maaksi, joten lohkovoittoa tavoittelevien Huuhkajien olisi ehdottomasti pitänyt pystyä sen kaatoon. Näin ennen viikonlopun Albania-ottelua ennen koossa olisi ollut täysi kuuden pisteen potti, ja lohkovoitto olisi ollut omissa käsissä helpomman kautta.
Suomi ei missään nimessä pystynyt parhaimpaansa ottelussa. Avausjakson paras paikka siunaantui Leo Waltalle. Adam Marhiev rakensi oivallisella syötöllään paikan Valko-Venäjän boksiin. MLS:iin hiljattain siirtynyt Walta sujautti laukauksensa yli maalin. Pelituntuman puutetta? Mene ja tiedä.
Topi Keskisen nopeutta pyrittiin käyttämään hyväksi vasemmalta laidalta. Mikkelin pikajuna kyllä sähisi ja ohitteli, mutta hänenkään kauttaan tilanteet eivät paikoiksi jalostuneet. Toisella jaksolla Daniel Håkans tuli Glen Kamaran tilalle tuomaan niin ikään juoksuvoimaa, mutta lopputulos oli sama. Kertaalleen Santeri Väänänen pelasi hänet läpi niin, että Valko-Venäjän maalivahti Fedor Lapoukhov kaatoi hänet ja erotuomari Nikola Dabanovic ehti jo viheltää rangaistuspotkun, jonka VAR vei pois.
Friis kommentoi muutosten hakuja ottelun jälkeen.
– Valko-Venäjä oli muodoltaan tiukka 4-4-2. Pääsimme aika hyvin paikkoihin, joista olisimme voineet edetä kentällä. Jos ei ole tilaa väleissä, on tiloja takana. Sinne päästääkseen kyse on nopeudesta. Suunnitelmana oli tehdä ratkaisut sillä joukkueella, joka pelasi avauspuoliajalla. Emme voineet hyväksyä sitä, että emme saaneet paikkoja niin paljon kuin halusimme. Siksi meidän piti muuttaa, ja ainakin yritimme tehdä jotain. Onnistuimmeko? En tiedä, mutta lisää nopeutta tuli. Saimme rangaistuspotkun, mutta se oli paitsio, joten emme saaneetkaan. Saimme tilanteita, joita halusimme, Friis sanoi lehdistötilaisuudessa.
VAR:n käyttöä ottelussa ei muuten tule sinivalkoisittain kritisoida, sillä Valko-Venäjältä se vei kaksi maalia. Ja lähempänä voittoa Valko-Venäjä oli. Sen ylärimalaukaus oli ottelun vaarallisin tilanne, ja samasta hyökkäyksestä se pakotti myös Lukas Hradeckyn unelmatorjuntaan.
– Valitettavan heikko esitys joka osa-alueella. En muista Huuhkajia, jotka olisivat olleet näin vaarattomia. Jos joku oli lähempänä maalia, niin Valko-Venäjä. Emme kuvitelleet tällaista iltaa, ruoski kapteeni Hradecky.
Illan tunnelma oli vastustajan takia kolean kylmä, liki vihamielinen. Venäjän liittolaisen paikallaolo Helsingissä sai kannattajaryhmä Pohjoiskaarteen keskittymään lähinnä Valko-Venäjän osallistumisen protestoimiseen ja Venäjän diktaattori Vladimir Putinin ja Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandar Lukashenkan solvaamiseen. Tämä vei tavallaan tukea pois kotijoukkueelta, mitä Hradecky ei kritisoinut lainkaan. Latauksen saaminen täyteen mittaan oli toki hankalaa saada aikaan.
– Sitä ei voi kiistää. Muut asiat somessa ja uutisissa tulevat. Tiesimme tämän pelin hankaluudet. Toimme kotipelin tänne ikään kuin turhaan. Emme saaneet olympiastadionin apua, ja se pitää kääntää lauantaina meidän eduksemme ja voittaa loput pelit, jotta voimme kamppailla lohkovoitosta.
Millaista oli pelata, kun suuri osa yleisöstä keskittyi protestoimaan sitä, että Valko-Venäjä on mukana?
– Se ei ollut mikään ongelma! Tiesimme sen, ja ihan hyvä vaan! Minullakin on koronavuosilta pelejä takana tältä stadikalta, ja silloin oli vielä kolkompaa. Ääntä kuitenkin tuli, ja loppuvaiheessa oli painostusta ja stadion metelöi ihan kivasti. Mutta pelin pääasia on heikko esitys, ja sitä pitää parantaa.
Suomi kohtaa seuraavaksi Albanian lauantaina.
Panu Markkanen