Veikkausliigakierroksen päätösottelussa maanantaina kohtasivat koko kauden alamaissa vaeltanut SJK ja viime viikkoina pelinsä ja myös tuloskuntonsa hyvään malliin saanut HJK. Lopputulos 3-0 SJK:lle olikin varmasti jotain ihan muuta kuin ennakkoon odotettiin, todetaan Kymppipaikan näkökulmassa.
Ottelun alku näytti juuri siltä kuin moni varmasti odotti: HJK vei peliä ja SJK näytti lähinnä rimpuilevan mukana. Ensimmäisen puolituntisen aikana kysymys oli oikeastaan siitä, koska HJK menee johtoon, ei siitä meneekö. Eipä vain mennyt ja sitten kaikki muuttuikin.
SJK teki pienen taktisen muutoksen ja pääsi paremmin mukaan peliin myös hyökkäysten muodossa. HJK:n päävalmentaja Joonas Rantanen kertoi ottelun jälkeen, että tähän havahduttiin ja tauolla painotettiin oikeanlaista vastausta. Joku painotuksessa tai vaihtoehtoisesti sen ymmärtämisessä meni kuitenkin pahasti pieleen, sillä SJK teki toisen jakson alkupuolella HJK:n puolustuksesta reikäjuustoa.
SJK:n keskitykset olivat myrkkyä HJK-puolustukselle, jossa oma mies tuntui olevan kadoksissa itse kultakin vuorotellen ja välillä yhtä aikaakin. Kelwin Souza ja Jeremiah Streng pääsivät iskemään maalinsa oltuaan luvattoman vapaina – toki keskitys molempiin maaleihin oli erinomainen ja viimeistely varma, mutta HJK-puolustuksen on aihetta katsoa pitkään peiliin.
Kun sitten vielä kokenut kettu Murilo vei HJK-puolustuksen vipuun täysin vastakkaisella liikkeellä, oli yllätys valmis. Murilo eteni vahvasti vasemmalta, mutta kun jotain oppinut HJK-puolustus maalivahti Matej Markovicia myöten valmistautui nyt kunnolla keskitykseen, Murilo näki etukulmassa sopivan aukon ja pamauttikin itse pallon aivan riman alle komealla laukauksella. Erotuomari Oliver Reitala osoitti pelisilmäänsä, eikä nostanut Murilolle korttia vastustajan nöyryyttämisestä, sillä koko lailla siitä oli kyse.
Ottelun jälkeen olennainen oli luettavissa päävalmentajien kasvoilta. HJK:n Joonas Rantasta ei todellakaan hymyilyttänyt. SJK:n Jarkko Wiss piti kivikasvonsa, mutta olemuksesta huokui sisäinen hymy. Eikä ihme, ei kummankaan kohdalla.
SJK on pelannut tuloksiaan paremmin ja kesän siirtoikkunassa pelaajia on mennyt ja tullut lähes päivittäin. Wissin mukaan uudet pelaajat ovat tuoneet positiivista uutta ja vaikka viimeisimpien hankintojen panos maanantain ottelussa oli vielä pieni, jotain selvästi loksahti kohdilleen. Vaikka pallonhallinta ottelussa oli selvästi HJK:lla, SJK oli niin paljon paremmin sen puolikkaan puoliajan ajan, että voitto oli täysin oikeutettu. SJK:lla on nyt lisävoimaa hyökkäyksessä ja jos Eetu Mömmö ja kumppanit jatkavat maanantain kaltaista tarjoiluaan, tulosta tulee jatkossakin. Eikä Wissiä varmaan harmittanut lainkaan myöskään nollan pysyminen omassa päässä.
HJK:n kohdalleen loksahtaneet tai loksahtamassa olleet palaset sen sijaan levisivät kertaheitolla ympäri pelikenttää. Kokoonpanossa oli muutoksia, kyllä. Pelitahti HJK:lla on ollut vastustajaa kovempi, kyllä. Tämä selittää koko lailla tehottoman hallinnan ja suorastaan junioritason virheet puolustamisessa, ei. Ohipelejä sattuu, mutta nyt kysymyksiä heräsi jälleen niistä asioista, joihin piti olla jo vastaukset olemassa.
SJK:n kausi on omalla tavallaan menetetty, mutta maanantain perusteella joukkueella ei pitäisi olla pienimpiäkään vaikeuksia säilyttää sarjapaikkaansa suoraan. Voitto toi aimo annoksen itseluottamusta ja peliesitys vielä jälkiruoan päälle. Jarkko Wiss sai monta paljon toivomaansa vastausta – viimein.
HJK:n tilanne sen sijaan on taas kerran kauteen ennakkosuosikkina lähteneelle ryhmälle maanantain tappion myötä kinkkinen. Vastaavaan sekoiluun puolustuksessa ei ole varaa toistamiseen. Vain kolme pistettä erottaa HJK:n putoamisesta kuuden parhaan joukosta syksyksi Karsintasarjaan ja eurokentilläkään ei Coleraine-murskajaisista huolimatta voi kovin aurinkoista jatkoa ennustaa – ellei sitten Rantanen tiimeineen löydä nopeasti vastauksia kysymyksiin, joita ei enää pitänyt ollakaan, mutta Seinäjoen illan jälkeen on.