Lauantaina kuultiin valitettava, mutta odotettu uutinen. Daniel O´Shaughnessyn jalkapalloilijan ura on loppu. Päätepiste tuli 31-vuotiaana eli huomattavasti aikaisemmin kuin nykypäivänä huippupelaajat jättävät pelikentät. Odotettu päätös oli siksi, että O´Shaughnessyn viimeiset vuodet ovat olleet todella epäonnekkaita loukkaantumisten vuoksi.

O´Shaughnessy oli kovan luokan lahjakkuus jo nuorena. Myös Irlannin passin omistanut monipuolinen puolustaja sai ensimmäisen jalkapallo-oppinsa Riihimäellä, mutta Hongassa hän nousi eri kykyjenetsijöiden papereihin. Vuonna 2009 tuli siirto HJK:n organisaatioon ja sitä kautta myös ikäkausimaajoukkueisiin. Näytöt olivat sen verran vahvat, että Klubin jälkeen ura jatkui Ranskassa, Metzin joukkueessa.

Ranskalaista oppia O´Shaughnessy haki kaksi vuotta ja sitten matka jatkui Englannin ja Brentfordiin. Jälleen kahden vuoden aikakausi sisälsi pari lainasopimusta, mutta varsinaisen nousu takaisin parrasvaloihin tuli Cheltenhamissa. Siellä tuli vastuuta edustusjoukkuetasolla, mutta vuonna 2018 tapahtui paluu Suomeen ja Klubiin. Klubi-aikakautena hän nousi yhdeksi parhaista Suomessa pelanneista puolustajista. Tekeminen ja voitontahtoinen persoona olivat sitä luokkaa, että voitettujen mestaruuksien lisäksi mies sai kantaa HJK:ssa kapteeninnauhaa.

Huuhkajissa hän piipahti jo vuonna 2016, mutta varsinaisesti hän ei kuulunut vakiokokoonpanoon eikä varsinaisesti edes ehdolle. Kun Suomi eteni EM-lopputurnaukseen 2019 karsinnoissa, alkoi O´Shaughnessykin olla vaihtoehto. Mutta Huuhkajien toppariosasto oli aika lailla sinetöity kaksikolla Joona Toivio–Paulus Arajuuri, joten isompaa vastuuta ei ollut tarjolla.

Mutta sitten tilanne muuttui. Jos EM-kisat olisi pelattu aiotusti 2020, O´Shaughnessy tuskin olisi ollut mukana. Vuoden viive vaikutti Markku Kanervan ja hänen valmennustiiminsä ajatteluun. Suomi päätti ”ylimääräisen” vuoden aikana siirtyä enemmän ja enemmän kolmen topparin systeemiin. Ja vasemmalle puolelle tuli hiljakseen sisään O´Shaughnessy. Ja tulikin niin hyvin, että valinta kisajoukkueeseen ei ollut yllätys eikä myöskään se, että riihimäkeläinen pelasi kisoissa täydet minuutit. Tilaisuus aukesi ja sen O´Shaughnessy käytti loistavasti hyväkseen.

Pian kisojen jälkeen tyylikäs puolustaja sai toisen tilaisuuden kokeilla taitojaan ulkomailla. Saksalainen 2. Bundesliigan Karlsruhe hankki hänet riveihinsä. Kaikki alkoi hyvin, mutta sitten tuli käänne pahempaan. Kun Huuhkajakomennus oli hänelle tietynlainen onnenpotku, nyt Huuhkajissa tuli iso takaisku. O´Shaughnessy loukkaantui ottelussa Romaniaa vastaan pahasti ja tästä alkoi epäonninen ketju. Kaksi seuraavaa kautta menivät pelaamatta erilaisten vaivojen vuoksi. Paluu HJK:n paitaan tuli ajankohtaiseksi kesällä 2024.

Mies ei kuitenkaan palannut enää huippukuntoon. Paluukaudella tuli tilille kahdeksan ottelua ja viime kaudella viisi. Alkaneelle kaudelle sopimus oli vielä voimassa, mutta nyt tuli mitta täyteen ja O´Shaughnessy teki oman johtopäätöksensä. Peliura on tässä ja uudet haasteet edessä.

On varmaa, että Daniel O´Shaughnessy tulee menestymään myös siviiliurallaan. Hän opiskeli jo pelaajauransa aikana, joten sitäkään kautta ei ole pudotusta tyhjän päälle. Lisäksi hänet on hyväksytty lentäjäkouluun, joten kuka tietää, tekeekö O´Shaughnessy jossain vaiheessa paluun Huuhkajamaailmaan joukkuetta kuljettavana lentokapteenina?

Daniel O´Shaughnessyn A-maajoukkueura kesti 23 ottelua, joissa syntyi yksi maali. Varmasti se asia, joka jäi parhaiten mieleen, tietysti kolmen voitetun Suomen mestaruuden ja HJK:n kapteeniuden lisäksi, on pelaaminen EM-kisoissa. Eikä vain pelaaminen vaan oleminen huipputärkeässä roolissa historiaa tehneessä joukkueessa. Kovin moni ei nimittäin voi sanoa pelanneensa oman maansa maajoukkueen paidassa joukkueen jokaisen arvokisaminuutin. O´Shaughnessy pelasi ja hoiti hommansa niin tyylikkäästi, että ansaitsee oman paikkansa Huuhkajien historiassa.

Panu Markkanen