Huuhkajien päävalmentaja Jacob Friis on nyt valmistavan ajanjaksonsa käyttänyt. Kun Suomen MM-haaveet murenivat, oli tiedossa se, että seuraavat kuusi ottelua ovat enemmän tai vähemmän valmistautumista seuraaviin todella merkityksellisiin otteluihin. Edessä oli MM-karsintojen viimeinen ottelu Maltaa vastaan sekä viisi maaottelua: ensin Andorra, sitten Uusi-Seelanti ja Kap Verde sekä äskettäin Saksa ja Unkari vieraskentillä.
Eri aikakausien päävalmentajat ovat aina lähestyneet maaotteluihin eri tavoin. Monet ovat käyttäneet nämä pelit vahvasti kokeiluihin ja kierrättäneet joukkueen pelaajistoa rajusti. Friisin johtopäätös etenkin tämän vuoden peleissä on ollut täysin toinen. Kokeiluja on toki tehty, mutta enemmän on ollut kysymys siitä, että kokematonta joukkuetta on hiottu yhteen antamalla pelaajille yhteistä peliaikaa kentällä mahdollisimman paljon.
Keskikenttä kasassa
Uuden-Seelannin otteluissa Friis lähti pelaamaan kolmen varsinaisen keskikenttäpelaajan kautta. Leo Walta, Anssi Suhonen ja Adam Marhiev aloittivat molemmat ottelut Aucklandissa. Näin tapahtui myös Saksaa ja Unkaria vastaan. Friis on siis peluuttanut samaa keskikenttää jo neljässä perättäisessä ottelussa avauksesta lähtien. Tosin MM-karsinnoissa kaikki olemassa olleet minuutit pelannut Kaan Kairinen oli poissa niin Uudesta-Seelannista kuin alkukesän peleistä, joten siitä suunnasta saattaa syyskuussa tulla haaste nyt ikään kuin sementoituneelle keskikentän triolle.
Hyökkäyspäässä kuvio on ollut selkeä. Keskushyökkääjä ja kaksi laitahyökkääjää. Nämä paikat ovat vaihdelleet. Topi Keskinen, Oliver Antman, Naatan Skyttä ja Daniel Håkans olivat Saksa- ja Unkari-ottelujen avaavat pelaajat. Senttereistä Benjamin Källman aloitti Saksaa ja Joel Pohjanpalo Unkaria vastaan.
Topparit tiedossa
Puolustuksessa vaikuttaa vahvasti siltä, että Tony Miettinen ja Ville Koski ovat muodostamassa vakiotoppariparin. Koski on pelannut kaikissa peleissä avauksessa sen jälkeen, kun hän ”vapautui” Pikkuhuuhkajista. Miettinen tuli mukaan Uudessa-Seelannissa ottelussa Kap Verdeä vastaan. Saksaa ja Unkaria vastaan hän aloitti Kosken parina ja kiitti luottamuksesta iskemällä Suomelle vielä maalin. Myös tälle pelipaikalle saattaa pakasta löytyä vielä jokerikortti, sillä Arttu Hoskonen ei ole vuoteen ollut Huuhkajien mukana vammojen vuoksi. Jos Hoskonen pääsee kuntoon ja vetää kunnon kesäharjoittelun, hän voi noita valintoja sotkea.
Puolustuksen laidoilla on ollut enemmän vaihtuvuutta. Rony Jansson aloitti Unkaria vastaan Nikolai Alhon sijaan. Saksaa ja Unkaria vastaan Ryan Mahuta aloitti molemmat ottelut, mutta varmasti osin siksi, että Juho Lähteenmäki putosi pelistä pois loukkaantumisen vuoksi ennen alkukesän pelejä. Joka tapauksessa Friisillä lienee pohtimista nimenomaan laitapuolustajien suhteen.
Hradecky pitää paikkansa
Vaikka Viljami Sinisalo on pelannut loistavan kauden, vaikuttaa ykkösmaalivahdin valtikka olevan tukevasti yhä Lukas Hradeckyn käsissä. Hradecky aloitti marraskuun maaottelun Andorraa vastaan, Uudessa-Seelannissa hän pelasi Kap Verdeä vastaan ja viime otteluissa kummankin pelin.
Tämä oli varsin epätavallinen ratkaisu, sillä Hradecky on usein huilannut valmistavia maaotteluja. Etenkin tilanteessa, jossa pelataan kaksi valmistavaa maaottelua putkeen, olisi varmasti moni kuvitellut, että Sinisalo olisi toisen peleistä aloittanut. Kenties valinta johtui Hradeckyn monivuotisen tutkaparin, Jesse Jorosen lopettamisesta (ja sitä kautta halusta, että Joronen tulee nimenomaan Hradeckyn tilalle loppuhetkiksi maaliin), tai sitten siitä, että Hradeckylle ja uusiutuneelle puolustukselle haluttiin antaa lisää yhteisiä minuutteja.
Tiettynä johtopäätöksenä voi vetää, että iso osa syksyn Kansojen Liigan suunnitelmista on tehty jo nyt. Friisillä ja hänen valmennustiimillään on selkeästi olemassa ajatus siitä, ketkä tulevat kantamaan suurimman vastuun Kansojen liigan peleissä.
Tänä vuonna pelattuja neljää maaottelua ei käytetty ensisijaisesti kokeilemiseen vaan vahvasti hiomiseen. Kansojen Liiga tulee nimittäin aloittamaan Friisin EM-2028-kampanjan. Suomessa nimittäin tunnetaan ”varapatruunan” merkitys – ja niin tiedetään Ruotsissakin, sillä Ruotsin lohkovoitto Kansojen Liigan C-liigassa avasi lopulta polun MM-kisoihin asti.
Näkökulma: Panu Markkanen