HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti ei ole välttynyt kritiikiltä viime vuosina. Se on ymmärrettävää, sillä HJK:n menestys ei ole ollut sellaista, mihin on totuttu. Kun organisaatiossa mennään korkeammalle, on aivan selvää, että rapaa lentää myös toimitusjohtajan päälle. Usein kuitenkin unohdetaan, että tänään 50 vuotta täyttävä Riihilahti on tehnyt todella paljon hyvää ja merkittävää työtä, kirjoittaa Kymppipaikan jalkapallotoimittaja Panu Markkanen.
Aki Riihilahti nousi jo pelaajaurallaan vastoin monien odotuksia HJK:n edustusjoukkueeseen aina Mestarien liigaa myöten. Sitten tuli siirto Norjaan ja sieltä Englantiin, Valioliigaa myöten. Urallaan hän pelasi myös Saksassa ja Yhdysvalloissa, kunnes palasi kotiin, HJK:n paitaan. Myös A-maajoukkueura oli komea, ensin nimenomaan omaan A-maajoukkueessa, mutta lopussa myös Huuhkajissa, kun joukkue sai lempinimensä 2006. Maaotteluita kertyi lopulta 69 kappaletta.
Suomen mestaruuksia tuli pelaajana neljä kappaletta, ensimmäinen 1997 ja viimeinen 2011. Suomen cupin voittoja on kolme, Liigacupin voittoja myös kolme. Tähän päälle yli vuosikymmenen kivenkova ammattilaisura, joten puhutaan oikeasti pelaajalegendasta. Se on myös hyvä muistaa, kun pohditaan, millainen syntymäpäiväsankarin merkitys oli jo kentällä.
Vielä isompi merkitys Riihilahdella kokonaisuuden kannalta saattaa olla sittenkin kabineteissa. HJK:n toimitusjohtajana on tullut lisää mestaruuksia, cupin voittoja ja rahakkaita eurocupvuosia. Ovet ovat myös avautuneet suuriin saleihin, erittäin merkittäviin luottamustehtäviin.
Aki Riihilahti on erittäin arvostettu henkilö kansainvälisessä jalkapallossa. Euroopan seurajoukkueiden liiton monivuotinen hallituksen jäsenyys on ainutlaatuinen meriitti suomalaisessa jalkapallossa. Lisäksi hän on mukana muokkaamassa jalkapallon sääntöjä kansainvälisen sääntölautakunnan jäsenenä. Ei mikään pieni posti sekään. Tietysti myös kotimaisessa jalkapallossa vaikutuspiiriin kuuluu myös Veikkausliigan hallituksen jäsenyys.
Miksi Riihilahden kabinettisaavutukset ovat kotimaiselle jalkapallolle niin merkittävät? Sen vuoksi, että hänellä oli vahva rooli seurajoukkueiden eurocupien rakennemuutokseen. Riihilahti puski väsymättä sellaisia uudistuksia läpi, jotka takaavat pienemmille maille – kuten Suomelle – paremmat menestysmahdollisuudet eurocupeissa. Ja tätä kautta tietysti mahdollisuuden aivan eritasoisiin rahapotteihin kuin aikaisemmin.
Esimerkiksi Konferenssiliigaa on leikkisästi kutsuttu ”Äga-cupiksi”. Jos tämän on tarkoitus olla piruilua, hutiin menee. Tämä kilpailu on nimittäin osoittautunut kultakaivokseksi Veikkausliigaseuroille. HJK on mennyt Konferenssiliigan lohkovaiheeseen (nykyään liigavaiheeseen) kahdesti, samoin KuPS. Aikakauden aikana Klubi pelasi myös yhden kerran Eurooppa-liigaa. Riihilahden ja kumppanien aikaansaannos on myös ”Mestarien polku”, joka takaa maan mestarille useamman mahdollisuuden päästä pelaamaan lohko/liigavaiheeseen. Juuri tätä polkua pitkin HJK ja KuPS ovat rahapeleihin marssineet, KuPS tänä toisen kerran perättäin.
Koska yleinen eurocupmenestys tuo rahaa myös yhteiseen laariin, niin sanottujen ”solidaarisuusrahojen” muodossa, Aki Riihilahden vaikutus tuntuu myös jokaisen muun Veikkausliigajoukkueen kassassa kuin vain niiden, jotka ovat kilpailuissa menestyneet.
Siksi Aki Riihilahti ansaitsee ison määrän kunnioitusta. Siitä huolimatta, että HJK on kyntänyt odotuksiin nähden viime kausina paljon ja hyviä päätöksiä on Klubissa tehty huomattavasti vähemmän kuin huonoja.
Tänään HJK:n joukkueella olisi hyvä mahdollisuus antaa läpeensä klubilaiselle Riihilahdelle mieluisin mahdollinen syntymäpäivälahja, kolme pistettä Interiltä kotikentältä. Todennäköisesti tämä onkin se ainoa isompi lahjatoive, jota tuore 50-vuotias suomalaisen jalkapallon suurmies on esittänyt.
Onneksi olkoon.