Veikkausliigan tiistain kierroksen suuret voittajat olivat HJK ja VPS. Suurin häviäjä oli FC Inter, joka jäi tehottoman esityksen jälkeen 1-1 tasapeliin SJK:n kanssa. AC Oulun loistava lento koki pienen syöksylaskun – joukkue dippasi oikeastaan ensimmäistä kertaa koko kauden aikana.

Jos juuri nyt pitäisi veikata tulevaa mestaria, veikkaus olisi HJK. Joukkue on saamassa pikkuhiljaa koneet kunnolla käyntiin jo nykyisellä miehistöllä. Mads Borchers on tehnyt viisi maalia kolmessa viimeisessä ottelussa, puolustus on löytämässä muotoaan ja peli-ilokin näyttää olevan kohdallaan.

HJK ei tule päättämään kauttaan tässä muodossa kuin nyt. Väkeä on tulossa sisään. Jo nyt on tiedossa, että heti, kun siirtoikkuna aukeaa, Klubin keskikentälle marssii uusi pelaaja. Satavarmasti muitakin tulokkaita on, myös siksi, että HJK:n arpa Konferenssiliigan karsinnoissa oli suotuisa.

Klubin menossa on samoja piirteitä kuin viime kauden KuPS:ssa. Alkukaudesta peli on ollut tahmeaa eikä mikään ole viitannut siihen, että mestaruus voisi tulla kohdalle. Mutta Joonas Rantasen johdolla HJK on pystynyt väistämään luoteja. Joukkue on saanut pisteitä sellaisista peleistä, joista se ei olisi pistettä tai pisteitä ansainnut. Lisäksi ryhtiä on tullut otteluihin kärkijoukkueita vastaan. Kaksi tasapeliä Interiä vastaan, tasapeli KuPS:a vastaan vieraissa ja miksei tasapeli Ilveksen kanssa. Viime kaudella HJK hävisi käytännössä kaikki ottelut kärjen joukkueita vastaan, mutta nyt ei. Vaikka näistä peleistä ei ole voittoja tullut, pitää muistaa, että tasapelit vievät myös vastustajalta kaksi pistettä pois.

Klubi on vahvassa nousussa. Ero kärkikaksikkoon Inter ja KuPS on viisi pistettä, mutta HJK:lla on peli vähemmän pelattuna. Jos HJK varastossa olevan pelinsä voittaa, ero on vain kaksi pistettä. Asetelmat ovat siis hyvät.

Jussi Nuorelan mestariteos – taas

Otsikoiden takana VPS on pelannut koko kauden tasaisesti ja hyvin. Kausi alkoi tasapelien merkeissä ja vähämaalisesti. Sittemmin VPS on jälleen kerran pelannut ”tarkan euron” jalkapalloa, eli pelit päättyvät vähämaalisesti. Tähän tuli poikkeus tiistaina, kun VPS voitti kotonaan AC Oulun peräti 5-1.

Ennen tiistaita VPS oli tehnyt kauden aikana 11 maalia, tuli lisäystä kertaheitolla rutkasti. Oma pää ei jäänyt tällä kertaa puhtaaksi, mutta joukkue on edelleen vähiten maaleja päästänyt joukkue.

Kaiken takana on päävalmentaja Jussi Nuorela. Nuorela on pisimpään saman työnantajan palveluksessa ollut Veikkausliigan päävalmentaja. Nuorelan filosofia on kristallinkirkas: mitään pimputtelua ei ole, pelaajat ovat vahvoja ja isoja. Pelataan fyysisesti ja valtavan kovalla asenteella. Tämä on tuttu resepti, jolla ajoittain VPS on kolkutellut kärkipäätä ja joka tapauksessa keikkunut korkeammalla keskitasolla.

Kaikki tietävät, miten VPS pelaa. Eikä VPS itsekään salaile mitään. Mitään salaisuuksia ei ole, mutta jos tehtäisiin kysely vastustajilta aiheesta, ”mitä joukkuetta vastaan on paskamaisinta pelata”, kyselyn voittaja olisi todennäköisesti VPS.

Nuorelan ja VPS:n pitkäjänteisyys on nykypäivänä harvinaista, mutta äärettömän ihailtavaa. Vaasassa ei kukaan edes odota kauneuspisteitä. Jos dirlandaa soi kotipelin jälkeen, juhlat ovat valmiit riippumatta siitä, miltä peli on näyttänyt, ja harvemmin pelejä Vaasassa joga bonitolla voitetaan. Taistelujalkapalloa arvostetaan, ja tietysti myös tuloksia.

Tällä hetkellä VPS on sarjassa sijalla viisi, kaksi pistettä HJK:n perässä ja yhden ottelun vähemmän pelanneena. Kukaan ei odottanut mitään ihmeitä Vepsulta tänä(kään) vuonna, mutta niin vain suita on tukittu.

Siinä VPS on erinomaisen hyvä.