Veikkausliiga julkaisi tiistaina syksyn Mestaruus- ja Karsintasarjojen otteluohjelmat. Palaute on tyypilliseen tapaan vaihdellut varovaisen kiittävästä suoranaiseen täystyrmäykseen. Jokaisella kun on saunavuoro omana päivänään ja kellonlyömällään.
Toki otteluohjelmaa on syytä arvioida kriittisesti ja täydellistä ohjelmaa ei ole olemassakaan. Veikkausliigassa ohjelman laatimiseen vaikuttaa kuitenkin monia seikkoja, joita ei pelkkiä pelipäiviä katsoessa tule välttämättä ajatelleeksi. KuPS:n jatkuvat europelit vaikuttavat, stadionit eivät ole pelkästään seurojen käytössä ja päällekkäisiä tapahtumia saattaa olla. Lisäksi suorat ottelulähetykset tuovat ainakin omat toiveensa ohjelmalle.
Myönnetään, että vieraskannattajille lauantai on varmasti ihanteellinen pelipäivä ja syksyisessä maanantai-illassa matkaaminen vähänkin pidemmälle on helposti logistinen mahdottomuus. Samalla on kuitenkin muistettava, että vierasotteluihin matkaavien joukkueitten kannattajien määrä on kuitenkin varsin rajallinen ja tämän syksyn ohjelma palvelee paljon suurempaa ryhmää – penkkiurheilijoita – erinomaisesti.
Mestaruussarjassa pelataan kaikkiaan 30 ottelua ja päätöskierros on luonnollisesti urheilullisista syistä aseteltu alkamaan samaan kellonaikaan. Lopuista 27 ottelusta vain kahdessa tapauksessa kaksi ottelua alkaa täsmälleen samalla kellonlyömällä. Lisäksi kymmenen ottelukierrosta levittäytyy huomattavasti useammalle pelipäivälle, sillä Mestaruussarjan otteluita pelataan kaikkiaan 20 eri päivänä.
Karsintasarjan puolella hajontaa on vähemmän, mutta sielläkin ainoastaan ensimmäinen ja viimeinen kierros pelataan täsmälleen samaan kellonaikaan samana päivänä.
Mikäli Veikkausliigan ratkaisuja haluaa mahdollisimman kattavasti seurata tänä syksynä, otteluohjelma tarjoaa siihen todella mahdollisuuden.
”Typerä” tauko – miksi?
Suomalaisen jalkapallon myytteihin pääsarjatasolla kuuluu kesätauko. Jos sellainen halutaan väkisin kaivaa esiin, niin onhan se olemassa: juhannus, joka pelaajasopimuksessa on määritelty vapaaksi. Kun juhannuksen alla viikolla yleensä pelataan täysi kierros ja juhannuksen jälkeen viikolla seuraava, on tuota kuitenkin aika vaikea määritellä kesätauoksi. Miksi heinäkuussa pelataan sitten vähemmän, johtuu yksinkertaisesti siitä, että nykyisellään neljä joukkuetta pelaa eurocupien karsintoja tuolloin.
Siitä sitten syksyyn. Hätäisimmät ovat varmaan jo ehtineet ulvahtaa ”totaalisen typerästä” yli kahden viikon tauosta syys-lokakuun vaihteessa. Miksi kautta pitää venyttää marraskuun räntäsateisiin, kun syksyn tuossa kohden kelit paljon todennäköisimmin vielä suosisivat?
Syy on tietysti selvä ja jäljet johtavat paljon parjattuun FIFAan, jota tosin tässä yhteydessä ei ole isommin syytä arvostella. Kansainvälinen ikkuna ei yksinkertaisesti salli tai mahdollistakaan pelata päällekkäin kansallista pääsarjaa ja muutosten myötä tämän syksyn ns. FIFA-ikkuna on vielä aiempaan verrattuna poikkeuksellisen pitkä.
Samasta syystä myytti kesätauostakin voi juontaa juurensa, sillä FIFA-ikkuna on perinteisesti sijoittunut myös kesäkuun alkuun ja tuonut Veikkausliigaan vajaan parin viikon ottelutauon.
Asioista kannattaa katsoa positiiviset puolet. Veikkausliigassa on poikkeukselliset asemat niin Mestaruus- kuin Karsintasarjassakin. Jännityksen ensimmäisen osan voi nauttia syyskuun puolella, keskittyä sen jälkeen Huuhkajien otteisiin Kansojen liigassa ja muihinkin maajoukkueisiin ja palata sitten Veikkausliigan loppuratkaisujen pariin. Ei vain yksittäisinä päivinä, vaan mukavasti pitkin viikkoja ripoteltuna.