Veikkausliigan runkosarja on maanantaisen päätöskierroksen jälkeen paketissa. Kuusi parasta eli KuPS, FC Inter, HJK, IF Gnistan, AC Oulu ja VPS jatkavat Mestaruussarjassa, kuusi muuta seuraa Karsintasarjassa. Mestaruussarja pelataan kaksinkertaisena, kun taas Karsintasarjassa kukin kohtaa toisensa kerran.
Kymppipaikka on tehnyt kierros kierrokselta kuuden kohdan nostoja, ja nyt on aika niputtaa koko tähän asti nähty kausi kuuteen otsikkoon.
1. Mestaruuden arvo on hurja
Kilpaurheilussa on kyse ennen kaikkea voittamisesta, mutta Veikkausliigassa mestaruuden voittaminen on valtaväylä kasvulle muutenkin kuin siten, että lukema mestaruustilastoissa kasvaa. Suomen mestaruus tarjoaa seuraavalla kaudella Mestareiden liigan ensimmäisen karsintakierroksen voittamalla ns. Mestareiden polun, jota pitkin kulkemalla on kolmen otteluparin verran mahdollisuuksia päästä eurokilpailuiden liigavaiheeseen. Suomalaisseura on edennyt nyt jo viitenä peräkkäisenä vuonna joko Eurooppa- tai Konferenssiliigaan.
KuPS eteni Mestareiden polkua pitkin Konferenssiliigaan ja sen puolustajat saavat mahdollisuuden yrittää pysäyttää aikansa maailman parhaisiin kuulunut hyökkääjä Mo Salah, kun Trabzonspor tulee Tammelaan. Tämä on mestarille tarjolla taas ensi kesänä, ja sen ovat kärkiseurat kyllä tajunneet. Kolmen kärki, KuPS, Inter ja HJK, olivat todella aktiivisia kesän siirtomarkkinoilla.
2. HJK on omanlaisensa eläin
HJK lähti kauteen taas ennakkosuosikkina. Oli uutta kilpailijalta ostettua päävalmentajaa ja hyvältä näyttäviä hankintoja, Teemu Pukki ja Alex Ring yhä arjen suunnannäyttäjinä ja nuoret olivat vuoden kokeneempia kuin edellisellä kaudella.
Vaan ei. Kausi on ollut taas tutun vuoristoratamainen ja se päättyi kolmanteen sijaan. HJK:ssa on toistettu jo vuosia mantraa, että tämän seuran pitää voittaa jokainen ottelu, mutta tuossa mitassa voittaviksi teoiksi hokeminen ei ole muuttunut.
Kausi alkoi puhtaalla 3-0-voitolla SJK:sta, mutta AC Oulu haki jo HJK:n toisesta kotiottelusta täydet pisteet. HJK hävisi kauden aikana molemmille sarjanousijoille ja pahin kilpailija KuPS kylvetti sitä kotona kesäkuun lopulla jopa neljän maalin voitolla. Pisin tappioton putki oli neljä ottelua, ja niistä otteluista kolme oli pahnanpohjimmaisia Jaroa ja IFK Mariehamnia vastaan. Kahta ottelua pidempään voittoputkeen se ei kyennyt kertaakaan.
Jäljellä on cupin finaali mukaan lukien 11 huipputärkeää ottelua, ja nyt kohdataan enää muita kärkijoukkueita. HJK lähtee syksyyn kenties Mestaruussarjan suurimpana mysteerinä. Milloin kentälle tulee lintu, milloin kala?
3. AC Oulusta tulee mahtitekijä
Atleetin ja Ruudun timantinkova Veikkausliiga-asiantuntija Marko Rajamäki linjasi ennen kautta, että pelaajakoordinaattori Viki Savosen siirto KuPS:sta Interiin oli offseasonin kovin palkkaus. Kausi osoitti, että pohjoistuuli toi Veikkausliigan pöytiin vähintään yhtä kovan kortin sen muodossa, että AC Oulu palkkasi Mika Nurmelan urheilutoimenjohtajakseen.
”Nure” kävi hommiin. Veikkausliigan paras maalivahti Miguel Santos Jarosta, Rasmus Karjalainen kapteeniksi SJK:sta ja Juha Pirinen, joka ei kelvannut HJK:lle eikä Ilvekselle johtamaan puolustuslinjaa. Elias Kallio ja Johan Lietsa etelästä kasvamaan korkoa. Julius Körkkö myytiin useilla sadoilla tuhansilla euroilla Tanskaan. Roope Riski vielä syksyn saadessa tuomaan joukkueeseen pelaajan, jonka puntti ei tutise, oli paikka mikä tahansa.
Ja koko ajan tavoite mielessä pitäen: kuuden parhaan joukkoon. Mopo ei karannut käsistä ja töitä paiskittiin. AC Oulu saavutti tavoitteensa, pääsee korkkaamaan uuden stadioninsa viidellä Mestaruussarjan kotiottelulla kovimpia vastustajia vastaan.
Nurmela viitoitti tietään kesällä Atleetin Kuningaslajissa seuraavasti: ”Minulla ei ole mitään muuta agendaa kuin että AC Oulu menestyy.” Jokin kertoo, että tämä kausi oli vasta alkua.
4. Hylkiöstä maalikuninkaaksi
Oikea ympäristö, oikea pelitapa ja oikea valmennus yhteen, niin siinäpä pelaajalle tilaisuus kukoistaa. Tästä malliesimerkkinä Gnistanin Adeleke Akinyemi. Ilveksessä nigerialaiselle ei löytynyt sijaa eikä roolia. Runkosarjassa viidesti avauksessa, Mestaruussarjassa kerran ja maaleja hyökkääjälle vaatimattomat kaksi koko kauden mitassa.
Akinyemin annettiin mennä, ja Gnistan iski apajilta kiinni. Suoraviivainen ja voimakas Akinyemi sopi päävalmentaja Jussi Leppälahden pelitapaan enemmän kuin sopivasti. Akinyemi johtaa maalipörssiä 13:lla osumallaan ja kuin symbolina uudelle keväälleen Gnistanissa teki kaksi maalia kolmanneksi viimeisellä kierroksella Ilvestä vastaan ja hankki kapteeni Sauli Väisäselle punaisen kortin. Ja Akinyemi tuuletti maalejaan estoitta.
Akinyemin pelillinen arvo on Gnistanille suunnaton, mutta asiassa on vielä toinen inhimillinen puoli. Kun Gnistanin peleissä käy, kaikesta näkee, miten Oulunkylä rakastaa kultakimpalettaan. Maalikuninkuus tulossa.
5. Annetaan pelien kertoa
TPS tuomittiin ennen kauden alkua laajan konsensuksen vallitessa putoamaan saman tien takaisin Ykkösliigaan. Heppoisena pidettyä kokoonpanoa ei nähty juuri missään asiantuntijakonklaavissa selviytymiskelpoisena. Väärässä olimme.
TPS aloitti kauden peräti kuudella tappiottomalla ottelulla keräten niissä makeat 12 pistettä. Samalla se napsi tärkeitä pisteitä ns. päävastustajiltaan: FC Lahdelta kolme ja IFK Mariehamnilta yhden. SJK:ta ei päävastustajaksi arveltu, mutta niinpä sekin kaatui. Huiman alun päätteeksi TPS voitti kotonaan itsensä HJK:n.
TPS:n kausi ei ollut pelkkä kevätkukkanen, vaan se pelasi vielä runkosarjan viimeisellä kierroksella paikasta Mestaruussarjasta. Ennen ottelua Matej Hradecky totesi, että tämän tilanteen olisi ennen kauden alkua ottanut aika moni. Marius Könkkölä taas, että pettymys tämä nousijalle on, vaikka suorituksena se oli kova. Rakentuisiko TPS:ssakin jotain kestävämpää?
6. IFK Mariehamn ei putoa koskaan
Kollegan kanssa hyisenä helmikuisena iltana liigacupin ottelua HJK-IFK Mariehamn -ottelua seuratessa tuli todettua, että IFK näyttää sen verran hyvältä, että se ei putoa tänäkään vuonna. Kollega lohkaisi kuivahkosti, että ”nyt ne sitten tippuu, kun puhutaan näin.” Näihin lauseisiin tuli palattua kauden aikana, kun IFK aloitti 19:llä ottelulla ilman voittoa.
Vaan niinpä vaan yksi Veikkausliigan kliseistä on pitämässä paikkansa. Joukkueen liideri Noah Nurmi totesi Kymppipaikalle heinäkuussa voitottoman ottelun numero 15 jälkeen, että näin suurelta takamatkalta ei kukaan ole selviytynyt putoamatta. Siitä haettiin voimaa, ja tätä historiaa IFK on tekemässä. Kolme voittoa kolmelta viimeiseltä kierrokselta ja eroa karsijan paikalla olevaan Jaroon on enää piste.
Jaron käyrä on niin vahvasti laskeva ja IFK:n nouseva, että näistä kahdesta joukkueesta IFK on se, joka ei putoa suoraan.