Veikkausliiga palasi juhannuksen vietosta tiistain täyden kierroksen voimin. Kierros tarjosi 21 maalia ja maaleitta jäätiin vain yhdellä paikkakunnalla. Yksi kotiyleisö jätti jäähyväiset nuorelle tähdelle, kärki tasoittui ja yksi aivan käsittämätön ulosajokin nähtiin.

Tässä Kymppipaikan nostot tiistain peleistä.

1. Upea kommentti!

AC Oulu otti kunnolla huutia VPS:n vieraana. Joukkueelta puuttui ykkösmaalivahti Miguel Santos ja se näytti laittavan Oulun paketin sekaisin. Hyökkäyspää ei ollut normaali. Tosin Julius Körköllä oli ilmeisesti joku vamma, ja puolustus ei toiminut.

Oli niin tai näin, ottelun lopullinen ratkaisu tuli, kun jostain kaikkia hämmentäneestä syystä erotuomari päätti antaa Oulun Alex Lietsalle punaisen kortin. Ruudun hidastuksetkaan eivät valaisseet, miksi. Ottelun jälkeen Oulun päävalmentaja Mikko Isokangas ymmärrettävästi ihmetteli punaista, mutta isoimman kruunun ansaitsi voittajajoukkueen Jussi Nuorela. Kun Ruudun toimittaja kysyi, että mitä mieltä Nuorela oli punaisesta, hän vastasi: ”Jos olisi tullut meille, olisin varmaan aika vihainen ollut”.

Tyylikkäästi vastattu. Jopa Nuorelan mielestä tuomio oli täysin hanurista, kuten tietysti Oulun leirinkin mielestä. Ja kaikkien muidenkin.

2. Inter, missä tehot?

FC Inter pelasi tiistaina jo neljännen ottelunsa putkeen tasan. Hyvä uutinen: Inter ei ole hävinnyt näitä otteluja. Huono uutinen: neljässä ottelussa Inter on menettänyt kahdeksan pistettä. KuPS:a vastaan tulos oli varmaan ok, Oulua vastaan ei ollut, HJK:ta vastaan Interin olisi pelitapahtumien valossa pitänyt voittaa ja nyt joukkue jäi tasapeliin SJK:ta vastaan kotonaan.

Näille otteluille on tyypillistä se, että Inter hallitsee ja pääsee vaivatta kuudentoista rajalle. Mutta sen jälkeen ei tapahdu juuri mitään. Interillä olisi ollut hyvä mahdollisuus mennä karkumatkalle, mutta eipä ole kelvannut. Interin hukkaamat pisteet ovat tasoittaneet liigan kärkeä todella paljon. Hyvä Veikkausliigalle, huono Interille.

3. Mitä seuraavaksi IFK?

IFK Mariehamn vaihtoi valmentajaa jokin aika sitten. Uuden päävalmentajan johdolla joukkue on nyt pelannut kolme ottelua. Tuloksena nolla pistettä maalierolla 1-9. Asenne on varmasti kohdallaan saarella, mutta se ei paljoa lohduta, jos voittosarakeeessa on toistaiseksi nolla. Joukkue on nyt pelannut tusinan otteluja voittamatta niistä ainuttakaan.

Mielenkiintoista nähdä, millainen myllerrys pelaajistossa tapahtuu, kun siirtoikkuna aukeaa. Voimavaroja kyllä on, mutta mistä löytyvät halukkaat? Ruotsista tietenkin. Älkää siis missään nimessä laskeko IFK Mariehamnia vielä ulos.

4. Hyvästit Ruopille

Veikkausliigan yksi suurimmista tähdistä, Otto Ruoppi, pelasi viimeisen ottelunsa kotiyleisön edessä. Ruudun asiantuntija Mika Hilander toivoi ennen ottelua, että katsomot olisivat täynnä ja Ruoppi saisi ansaitut jäähyväiset. Katsomo ei ollut täynnä, mutta jäähyväiset olivat upeat. Fanit, joukkuekaverit, kaikki. Kunnioituksen määrä näkyi monessa asiassa.

Pyyhkeitä pitää kuitenkin antaa Ruudun lähetykselle, joka vei tunteikkaimmat hetket pois kentältä studioon. Asiantuntijoiden ylistävät kommentit olivat tietysti ihan ok, mutta silti – kun suurpelaaja lähtee, pidetään se lähetys kentällä. Tylyimmältä näytti se, että kun KuPS:n juniorit päästettiin kentälle Ruopin fanittamiseen, kuva pantiin poikki ja studioon. Oikeasti – Kuopiossa oltaisiin nähty, miltä se Veikkausliiga tuntuu.

5. Rudille vastuuta ja Rudilla tulosta

FF Jaro katkaisi synkän vaiheensa nappaamalla pisteen kotikentältään tasapelillä IF Gnistania vastaan. Jaron ykköstykiksi povattu Rudi Vikström pääsi avaukseen ja myös maalitilastoon. Vikström teki joukkueelleen tärkeän 1-1 tasoitusmaalin Gnistania vastaan. Vikström on jäänyt hämmentävän vähälle vastuulle Jarossa tällä kaudella.

Oli jonkinlainen paradoksi, kun viikolla Jaro kertoi, että he haluavat hankkia hyökkäyspään vahvistuksia, mutta muistuttaen, että resurssit ovat rajalliset. Jarolle vinkiksi: mitä jos Vikström saisi aloittaa pelejä jatkossakin? Ei tarvitsi kaapia kassaa vaan antaa nuorelle suomalaispelaajalle vastuuta kunnolla. Vikstöm on nimittäin hyökkäyspään pelaaja ja hänellä on jo sopimus. Ei siis resurssikysymys vaan peluutuskysymys.

6. Onneksi olkoon!

Lämpimät onnittelut FC Lahdelle. Takana on nyt 30 vuotta seurana, joka on ilahduttanut ja liikuttanut Veikkausliigan ystäviä kolmen vuosikymmenen ajan. Tietysti Lahden Reipas ja Kuusysi ovat tehneet käsittämättömän kovan työn suomalaisen jalkapallon historiassa, mutta on tietysti selvää, että FC Lahti tekee sitä nykyajan vaatimuksilla ja realismilla.

Lahden fanit muistetaan myös yhtenä ensimmäisistä faniryhmistä, joka toi oikeasti väriä katsomoon – tavallisesti hyvällä tavalla, joskus vähän rajoilla. Oi Lahti on-chäntti on omittu Huuhkajille ja Huuhkajien kautta monelle muullekin Suomen maajoukkueelle. Kiitos siitä. Juhlaottelu FC Lahti-TPS päättyi jotenkin jopa odotetusti lukemiin 0-0.

Kuhnurit minimoivat juhlat, mutta ei ainakaan tullut turpaan. Onneksi olkoon lahtelainen jalkapallo!