Kuusysi Euroopassa 1985/1986

17.3.2011

Tunnetuin tarina suomalaisjoukkueiden seikkailuista eurokentillä on taatusti HJK:n 90-luvun lopun selviytyminen Mestarien Liigan lohkovaiheeseen. Joukkue vilisi nykypäivän futis-ikoneita, kuten Mikael Forssell, Aki Riihilahti, Shefki Kuqi, Jallu Wiss yms. Lohkovaiheeseen pääsyä pidetään todennäköisesti suurimpana suomalaisen seurafutiksen saavutuksena, toki syystäkin. Muuan lahtelaisseura ylsi verrattain lähes vastaavaan suoritukseen hieman yli kymmenen vuotta aikaisemmin...

Kuusysi Euroopan Cupissa 1985-86

Lahtelaisseura Kuuysi oli yltänyt varsinaisella sarjakaudella ’84 mestaruussarjan kolmoseksi. Loppusarjan nelikko koostui Valkeakosken Hakasta, Turun Palloseurasta sekä Tampereen Ilveksestä. Ensimmäiseksi vastustajakseen ”Kyykkä” sai Hakan. Lahdessa pelattu ensimmäinen osaottelu päättyi 2-0 Kuusysille ja Valkeakoskella voiton vei Haka numeroin 1-2. Kuusysi jatkoi näin ollen loppuotteluun yhteismaalein 3-2. Toisessa välieräparissa TPS oli voittanut Ilveksen. Finaalisarja päättyi lahtelaisten iloksi yhteismaalein 8-4, joten Suomen mestariksi kruunattiin Kuusysi ja tie Euroopan Cupiin oli avattu.

Ensimmäisella kierroksella Euroopan Cupissa oli 32 joukkuetta. Kuusysille arpa toi vastaan silloisen Jugoslavian mestarin, FK Sarajevon. Avausottelu pelattiin viilenevässä syyskuun illassa ja Kuuysi sai otteen jatkopaikkaan voittamalla ottelun kotonaan 2-1. Toisen osaottelun jälkeen valmentaja Keijo Voutilainen oli kertonut, että vastustaja oli varmasti luullut Kuusysin tulevan varovaisella ja puolustusvoittoisella taktiikalla Sarajevoon. Lahtelaiset eivät olleet kuitenkaan tulleet peruuttelemaan, vaan prässäsivät ylhäältä ja pyrkivät hallitsemaan palloa alusta alkaen. Ottelu oli jo avausjakson jälkeen melko selvä, sillä Kuusysi johti kolmenvartin pelin jälkeen 0-2. FK Sarajevo kavensi toisella puoliskolla vielä 1-2:een, mutta kiri ei riittänyt loppuun saakka. Kuuysi jatkoi kuudentoista parhaan joukkoon.

- Sarajevon reissu tuntui melko eksoottiselta. Harmaita rapistuneita rakennuksia ympärillä. Kaikilla oli pieniä ennakkoluuloja ruokailun suhteen. Mietin jo, että olisiko pitänyt ottaa omat eväät mukaan reissuun. Välttävät safkat siellä oli, mutta hengissä vielä ollaan. Se mikä on jäänyt mieleen on se ihmisten intohimo tätä lajia kohtaan noissa maissa, tuolloin vielä varusmiespalvelustaan suorittanut Petri Tiainen kertoo Kymppipaikka.fin toimitukselle.

Toiselle kierrokselle arpa heitti myös toisen, jo entisen maan mestarin vastustajaksi. Neuvostoliiton mestari Zenit Leningrad oli seuraava este Voutilaisen suojattien ylitettäväksi. Ensimmäinen osaottelu pelattiin lokakuussa 1985 Pietarissa, ja se päättyi niukasti 2-1 isäntien hyväksi. Mutta, lahtelaisten usko omaan tekemiseen ei horjunut.

- Meidät oli tavallaan positiivisessa mielessä aivopesty pelaamaan rohkeasti. Voutilaisen Keijo oli motivoinut porukkaa hienosti ja jokainen ottelu nähtiin enemmänkin mahdollisuutena näyttää oma osaamisensa. Epäonnistumisen pelosta ei ollut tietoakaan, Tiainen muistelee.

Voutilainen oli myös opettanut pelaajansa pelaamaan röyhkeämmin. Hän piti suomalaisia pelaajia liian kohteliaina ja koki, että joukkueet olivat hävinneet cup-otteluita osittain siksi, että pelaajat hävisivät paljon kaksinkamppailuja. Voutilainen opetti pelaajansa suojaamaan palloa paremmin ja pitämään sitä joukkueen hallussa. Enää ei roiskittu tai hätiköity, vaan pyrittiin rohkeasti pitämään palloa joukkueella.

Kotiottelussa hyisenä marraskuun iltana Zenit taipui lukemin 3-1 Ismo Liuksen tehdessä ottelun voittomaalin. Kuusysi jatkoi näin ollen kahdeksan parhaan joukkoon Euroopan Cupissa.

Ketään kumartelematta

Vuosi oli jo ehtinyt vaihtua ja lahtelaisten harmiksi tärkeitä pelaajia oli siirtynyt muualle. Mm. Ismo Lius ja Kenny Mitchell olivat siirtyneet Belgiaan. Neljännesvälierässä vastaan asettui romanialainen Steaua Bukarest. Kuusysi oli paria vuotta aiemmin pelannut toista romanialaisseuraa – Dinamo Bukarestia – vastaan Euroopan Cupissa. Dinamo oli silloin ollut selvästi parempi voittaen molemmat osaottelut – ja sitä pidettiin vain kaupungin kakkosseurana. Moni oli vahvasti sitä mieltä, että Steaua on maan selvä ykkönen. Romanian diktaattorin Nicolae Ceausescun poika Nicu hallitsi seuraa ja haali sinne maan parhaat pelaajat. Vedonlyöntikertoimet olivat myös vahvasti romanialaisten puolelle ensimmäiseen osaotteluun lähdettäessä – Kuusysin voitosta tarjottiin lähes kymmenen kerrointa.

Kuten arvata saattoi, vierasottelu Bukarestissa oli erittäin vaikea. ”Kyykkä” oli suurimman osan ottelusta vaikeuksissa, mutta se pyrki silti pelaamaan rohkeasti ja pitämään palloa. Vuotilainen uskoi, että jos taitavan vastustajan antaa pelata omaa peliään, tulevat he jyräämään pallon maaliin vaikka väkisin. Ottelu päättyi lopulta 0-0 maalivahti Ismo Korhonen pelastaessa Kuusysin tappiolta. Asetelmat olivat hyvät kotiottelua varten, mutta loukkaantumiset aiheuttivat huolia lahtelaisille.

Kärkipelaaja Keijo Kousa oli loukannut itsensä jo ennen ensimmäistä osaottelua ja Kuusysiltä oli riisuttu yksi ase pois: laidoilta ei voitu pelata vahvalle kärkimiehelle korkeita keskityksiä. Palloa oli pelattava maata pitkin. Voitto oli kuitenkin ainoa tie jatkoon, joten hyökättävä oli.

Ottelu pelattiin Olympiastadionilla maaliskuussa ja katsomot olivat osittain lumen. Paikalla oli tullut uskomattomat yli 32 000 katsojaa. Tunnelma oli huumaava. Tiainen toteaa, että hienosta tunnelmasta syntyi ainutlaatuinen ”flow” ja keskittyminen peliin oli sataprosenttinen. Ensimmäisellä puoliskolla peli sujui suunnitelmien mukaan ja Kuusysi pystyi hallitsemaan peliä. Tauolle mentiin 0-0 lukemissa ja valmentaja painotti pelaajia edelleen pitämään palloa hallussaan ja pelaamaan maata pitkin.

Paras tilanne syntyi toisella puoliskolla juuri Tiaisen luomana. Nuori keskikenttäpelaaja antoi syötön hyökkääjä Jarmo Kaivonurmelle, joka pääsi tälläämään yhdeksästä metristä, mutta pallo ei löytänyt maaliverkkoa. Neljä minuuttia ennen päätösvihellystä romanialaiset hiljensivät stadionin. Steauan Victor Piturca iski kohtalokkaan vierasmaalin aivan ottelun lopussa ja lahtelaisten hartiat painuivat maahan. Uskoa tehdä kahta maalia niin vähässä ajassa ei enää tahtonut löytyä. Joukkue koki pettäneensä koko valtavan ihmismäärän, joka oli tullut ottelua seuraamaan. Päätösvihellyksen jälkeen joukkue suuntasi pian takaisin Lahteen.

- Olen edelleen sitä mieltä, että meillä oli kaikki edellytykset voittaa se ottelu. Se oli ihan omissa käsissä aivan loppuun asti, Tiainen miettii Kymppipaikan haastattelussa.

Hienosta suorituksesta huolimatta tappio vaikutti niin vahvasti, että pelit lähtivät mestaruussarjassakin hieman tahmeasti. Tappio heijastui alkukauteen, mutta pelin lähdettyä jälleen toimimaan ei Kuusysiä pysäyttänyt mikään ja mestaruuspyttyä juhlittiin jälleen vuonna 1986.

httpv://www.youtube.com/watch?v=_U_IsU-ASGY&feature=related

httpv://www.youtube.com/watch?v=pcADHx-dYBE&feature=related

httpv://www.youtube.com/watch?v=cN978aPGLco&feature=related

httpv://www.youtube.com/watch?v=33K-vBFkPyY&feature=related

Lähde: Rakas Jalkapallo, Wikipedia