Viimeiset televisiokuvat Maarianhaminasta lauantaina kertoivat paljon. IFK Mariehamn-Ilves- ottelun loppuvihellys soi, kun puolustaja Kalle Wallius oli heittämässä sivurajaheittoa. Mutta hän ei ehtinyt. Wallius vaipui istumaan sivurajalla maahan ja veti paitansa pään peitoksi. Tämä siitäkin huolimatta, että Ilves oli noussut tappioasemasta tasapeliin ja saavuttanut kauden ensimmäisen pisteensä.
Ilveksen pari ensimmäistä ottelua tiedettiin pahoiksi. KuPS kotona ja FC Inter vieraissa. KuPS:a vastaan Ilveksellä ei ollut juurikaan palaa. Interiä vastaan voitto oli jo tuloillaan, mutta Inter tasoitti reilu vartti ennen ottelun loppua ja teki voittomaalin ottelun viimeisellä kosketuksella. Luottomaalivahti ja yksi joukkueen henkisistä johtajista, maalivahti Otso Virtanen, oli loukkaantunut jo kauden avausottelussa. Inter-pelin lopussa kapteeniksi valittu Sauli Väisänen nilkutti pois kentältä.
Näistä takaiskuista huolimatta Ilves oli ilman muuta suosikki voittamaan IFK Mariehamnin vieraissa. Virtanen ja Väisänen olivat sivussa, mutta muutokset eivät jääneet siihen. Päävalmentaja Joni Lehtonen oli sekoittanut kokoonpanoaan muutenkin. Lahjakas toppari Ville Kumpu tuli viimein avaukseen, samoin Otto Tiitinen, joka kiitti luottamuksesta maalilla. Esimerkiksi viime kauden ever-present Matias Rale jätettiin penkille, samoin Roope Riski.
Edes nämä muutokset eivät juuri piristäneet viime kauden pronssimitalistin peliä. Ottelun lopputulos, tasapeli, oli aika lailla oikeutettu pelitapahtumiin nähden. Eihän niin pitänyt olla, sillä Ilveksen pitäisi pelata mestaruudesta, IFK Mariehamnin säilymisestä. Ilves sai joka tapauksessa tasapelin myötä pistetilinsä auki. Vaikka kahden ensimmäisen ottelun vastustajat olivat kovia, niitä pelejä pitää voittaa, jos pokaalista haluaa pelata.
Kääntelee asiaa miten tahansa, Ilveksen alkukausi on ollut iso pettymys. On vain yksi tie, ylöspäin. Siihen on mahdollisuus ensi perjantaina, kun joukkue kohtaa vieraskentällä VPS:n.
Turbulenssia penkillä
Ilves pelasi vielä hopeamitaleista vierasottelussa Interiä vastaan viime kauden päätöskierroksella. Mestaruus oli mennyt, mutta hopeat olisivat varmasti maistuneet. Inter kuitenkin voitti ja Ilves joutui ikään kuin astumaan pykälän alemmaksi, hopeamitalistista pronssille.
Päätösottelun tappio ei kuitenkaan ollut isossa kuvassa kovin merkittävä asia. Sen sijaan se oli, että taustalla alkoi melkoinen trafiikki. Urheilujohtaja Miika Takkula lähti Ruotsiin. Päävalmentaja Joonas Rantanen myytiin Klubiin. Kaksikko tuli Ilvekseen harvinaisesti ”ulkopuolelta” eli ilman Ilves-taustaa. Perinteisesti Ilves koostuu yleensä ”omista” kasvoista.
Perinteiseen palattiin, sillä päävalmentajaksi nimettiin Joni Lehtonen, pitkäaikainen kakkosvalmentaja ja Suomen cupin voittanut ykkösluotsi. Urheilujohtajaksi tuli Iikka Miettinen, Tampereella kasvanut, mutta sen jälkeen maailmalle lähtenyt tekijämies. Ilveksen leipiin hän tuli jo 2024, joten omista riveistä hänetkin nostettiin. Vielä kauden alla laitettiin apuvalmentaja Pasi Tuutti pois edustusjoukkueen toiminnasta ja myös valmennustiimissä mukana ollut urheilujohtaja Miettinen siirtyi pois kentältä toimiston puolelle juuri ennen IFK Mariehamn-ottelua.
Juuri tämä Miettisen kesken kautta muuttunut rooli herättää ajatuksia. Miksi hän jätti nyt valmennustiimin? Tietysti voi olla niin, että hän tosiaan haluaa keskittyä urheilujohtajan tehtäviin sataprosenttisesti vai oliko kyseessä varotoimenpide? Jos kipeitä päätöksiä täytyy tehdä, on ne helpompi tehdä toimistosta kuin harjoituskentältä käsin. Joni Lehtonen joka tapauksessa nimettiin tehtäväänsä ennen kuin Miettinen – ainakin ulospäin tiedotettu aikajana kertoo näin.
Riittävätkö hankinnat?
Ilves menetti viime kauden avainpelaajistaan Oiva Jukkolan ja Marius Söderbäckin. Pelatun kolmen ottelun perusteella kukaan ei ole pystynyt lähellekään korvaamaan kaksikkoa. Siirtomarkkinoilla Ilves oli todella hiljainen. Oliver Petterson tiedettiin hyväksi tason laajentajaksi, uudet tulokkaan Yiandro Raap ja Goudouss Bamba eivät ole ainakaan vielä esittäneet yhtään mitään.
Kaunis ajatus on tietysti siinä, että omasta väkivahvasta juniorityöstä ammennetaan lahjakkuuksia sisään. Mutta riittääkö taso saman tien? Kaikella kunnialla, Kakkosessa pelaaminen ei vie välttämättä vie paljoa eteenpäin ja täytyy muistaa, ettei Ilves/2 pystynyt Ykköseen viime kaudella nousemaan nykyisen urheilujohtajan valmennuksessa. Paikalliskilpailija TPV vei nousukarsinnoissa pitemmän korren.
Kausi on tietysti vasta alussa eikä mitään ole ratkaistu. Turbulenssi on taustalla todennäköisesti viimeisten vaihdosten myötä rauhoittunut. Roolit ovat todennäköisesti nyt selkeämmät. Mutta kun otetaan huomioon odotukset, pitää pian alkaa tapahtua jotain. Uskottavuuden, ja tietysti myös Tammelan stadionin yleisövetovoiman, vuoksi pitää suunnan kääntyä hyvin nopeasti.
Se on ainakin varmaa, että Ilves lähtee perjantaina Vaasaan todella isojen paineiden alla.
Näkökulma: Panu Markkanen