On ihmisiä, joiden mukaan tuleminen elämän kyytiin saattaa vielä siinä kohtaa olla tiedostamatta, mutta jossain kohtaa myöhemmin kyseenlaistamatta yksi parhaimmista asioista mitä ainakin minulle on omalla urallani tapahtunut.
Yksi niistä henkilöistä on Jesse Joronen.
Elettiin vuotta 2012, olin kyllä kuullut kaverista jo aiemmin, mutta tuolloin sain kunnian jakaa kentän ja viettää Jessen kanssa aikaa ensimmäistä kertaa. Sen kerran jälkeen yksi asia oli heti varmaa, että tämä kaveri tulee vetämään loistavan uran. Olin siitä jopa varmempi, kun tuolloin 22-vuotiaasta itsestäni.
Katselin, opin ja ihailin. Täydelliset ominaisuudet maalivahdiksi. Atleettinen, räjähtävä, kimmoisa ja positiivisella ja sopivalla tavalla hullu. Kateellisena sai seurata vierestä kun hait koppeja yläkulmista.
Nyt, 14 vuotta myöhemmin, on aika sanoa Huuhkaja-hyvästit ehkä itselleni isoimmalle Huuhkajat-legendalle.
Keskustelut, analyysit, nopeat palautteet ja kommentit, silloin kuin minä tai kuka tahansa niitä on tarvinnut, vaatimustason asettaminen ja pitäminen korkealla, ja on sieltä muutama kirosanakin joskus tullut. Lista voisi jatkua ikuisuuden. Niin jalkapallossa kuin elämässäkin. Jesse oli aina läsnä.
Yksi aidoista kapteeneista kulissien takana, ja varmasti ollut monelle muullekin yhtä hyödyllinen ja arvokas kuin itsellenikin heidän ehkä vielä sitä tajuamatta. Se perintö jonka jätät tänne, on korvaamatonta.
Koska ilman Jesse Jorosta, ei varmasti olisi tätä Lukas Hradeckya. Siitä olen satavarma.
Kilpailija, kollega, mutta ennen kaikkea ystävä. Kiitos Jesse kaikesta, mitä olet tehnyt ja jättänyt Huuhkaja-paidalle ja monille niissä pelanneille huuhkajille, ei tule ikinä toista samanlaista.
Eläköön JJ!
Lukas Hradecky
Huuhkajien kapteeni ja Jesse Jorosen kollega.