Uusimpaan Veikkausliiga-podcastiin haastattelin Albin Granlundin. Interin kapteeniksi valittu Granlund on yksi niistä Veikkausliigan pelaajista, jota harvemmin otsikoihin nostetaan tai tähtikaartiin mielletään. Tämä on sinänsä ihme, sillä Granlund oli vahvasti mukana Huuhkajien ”sukupolvien unelman” täyttämisessä eli matkalla EM-lopputurnaukseen.

Jos Hasse Backe teki päävalmentaja-aikanaan mitään onnistuneesti, ainakin hän löysi Granlundin. Granlund valittiin Backen aikana Huuhkajiin, mutta peliäkään ei Backen alaisuudessa tullut – välillä loukkaantumisten, välillä peluutuspäätösten vuoksi. Mutta sitkeästi Granlund pysyi mukana ja valittamatta antoi näyttöjä.

Noin vuosi ensimmäisestä valinnasta päävalmentajaksi vaihtunut Markku Kanerva antoi Granlundille debyyttimaaottelun – nimenomaan maaottelun, sillä Paraisilta pelaajauransa aloittanut puolustaja ei urallaan koskaan pelannut poikien tai nuorten maaotteluja. A-maajoukkueessa pelejä tuli lopulta 21 kappaletta, monet niistä karsinnoissa. Granlund nimittäin suoritti tehtävänsä nurkumatta, sataprosenttisesti valmentajan luottomiehenä – Albin Granlundilta sai aina täysin sen, mitä oli sovittu ja mitä vaadittiin. Kisoihin johtaneissa EM-karsinnoissa hän pelasi neljä ottelua.

Jos EM-lopputurnaus olisi pelattu 2020, kuten oli suunniteltu, olisi Granlund ollut miltei varmuudella mukana. Korona siirsi kisoja vuodella ja sen siirtymävuoden aikana Huuhkajat teki pelillistä hienosäätöä ja uusia pelaajia nousi mukaan. Albin Granlund oli mukana valmistavalla leirillä, mutta valintaa lopulliseen joukkueeseen ei tullut. Valmennuksen pyynnöstä hän jäi joukkueen mukaan harjoittelemaan ja olemaan valmiina, jos viime hetken loukkaantumisia tulisi.

Moni olisi saattanut ilmoittaa, että ”pitäkää tunkkinne” ja pakata laukkunsa, mutta Granlund ei. Hän oli joukkueen mukana yli Tanska-avausottelun ja lähti sen jälkeen lomalle. Tiettävästi kapteeni Tim Sparv arvosti Granlundin sitoutumista niin paljon, että Tanska-voiton bonuksia oli jakamassa 27 pelaajaa, ei 26 listalla ollutta – Sparv näki, että Albin Granlund oli yksi joukkueen jäsenistä, vaikka hän ei virallisella EM-kisapelaajien listalla ollut. Se kertoo arvostuksesta.

Enää pariin vuoteen ei ole maajoukkuekutsuja tullut ja ulkomaan kentät ovat jääneet taakse. Oman kokemuksensa ja esimerkkinsä Granlund tuo nyt Interiin. Urallaan IFK Mariehamnissa sekä Suomen cupin että Suomen mestaruuden voittanut Granlund on erinomainen esikuva nuoressa Interin joukkueessa. Ja näyttää siltä, että miehen oma arvostus Interiä kohtaan on yhtä suuri: podcastissa esitettiin kysymys siitä, kenet hän haluaisi Interiin jostain muusta Veikkausliigajoukkueesta.

Vastaus oli, että ”meillä on jo niin hyvä joukkue, että me ei tarvita hirveästi. Tuntuu tyhmältä ottaa lisää, jos ei tarvitse. Meillä on aika hyvä variaatio erilaisia pelaajia myös.”. Lopulta hän suostui nimeämään Rasmus Karjalaisen, vanhan pelikaverinsa Örebrosta, koska ”hän on hyvä pukukopissakin”.

Albin Granlund tiedostaa, että hänen pitkä ja upea uransa on kääntymässä loppupuolelle. Opiskeluja hän on suorittanut peliuransa ohessa – ja päiviä hän täyttää kellotarkkaan tyyliinsä tekemällä kirjanpitotöitä. Yrittäjyys on jonkinasteinen unelma – ”olisi kivaa olla yrittäjä ja rakentaa siitä jotain omaa, mutta se ei ole helppoa. On kovaa duunia. En ole ihan varma, että uskallan sille polulle.”

Albin – uskalla ihmeessä. Eihän sinusta pitänyt tulla pääsarjatason pelaajaa. Eikä A-maajoukkuepelaajaa. Eikä pelata useampia vuosia ulkomailla. Työ, asenne ja taistelutahto ovat vieneet pitkälle, joten seuraavaa askelta Veikkausliigan herrasmieheltä odotellessa uran jälkeen – kun olet ensin johtanut Interin pitkälle.