Lauantai-iltapäivä tarjosi melkoisen jännitysnäytelmän, kun Englannin Championshipissa pelattiin kauden viimeinen kierros. Toki kausi jatkuu vielä nousukarsinnoilla, mutta toinen suora nousija samoin kuin nousukarsintoihin pääsijät ratkaistiin nyt.

Coventryn tie Valioliigaan varmistui jo pari viikkoa sitten ja seurakseen Sky Blues saa Ipswichin. Viime kauden päätteeksi Valioliigasta pudonnut Tractor Boys jopa hiukan pilasi lauantai-iltapäivää nykäistyään kotiottelussa Queen’s Park Rangersia vastaan 2-0-johdon alle kymmenessä minuutissa ja jättämällä takaa-ajajat heti kärkeen liki mahdottoman tehtävän eteen.

Vaikka Ipswich lähti päätöskierrokselle kakkossijalta, edessä oli käytännössä pakkovoitto Millwallin ja Middlesbroughin hengittäessä niskaan. Tuollainen paikka ei koskaan ole helppo, mutta paineet eivät tällä kertaa näkyneet ainakaan mitenkään negatiivisesti. Portman Road oli euforisessa tilassa pian ottelun alun jälkeen ja kaiken lisäksi maalipaikkoihin nähden tilanne olisi voinut kymmenen minuutin jälkeen hyvin olla vaikka 4-0.

Olihan QPR:lläkin paikkansa, mutta kaikkineen päätöskierroksen esitys ja vakuuttava 3-0-voitto alleviivasi sitä, että nousu meni oikeaan osoitteeseen. 45 kierrosta oli pelattu asetelmia, sitten piti voittaa vielä yksi ottelu ja näin kävi. A job well done oli varmasti monen takaraivossa ajatuksena.

Championship on julma sarja. Suosikit eivät välttämättä lainkaan pysty vastaamaan suosikkiasemaansa ja yllättäjiä toiseen suuntaan löytyy aina. Ei Millwallin pitänyt taistella suorasta noususta päätöskierrokselle saakka, eikä varsinkaan Leicesterin pitänyt olla putoamiskamppailussa, saati pudota. Molemmat kuitenkin toteutuivat.

Suosikkiaseman asettamaan haasteeseen vastaaminen on Championshipissa poikkeuksellisen vaativa tehtävä. Ipswich pystyi sen tekemään.

Toinen kerta – toiset lähtökohdat

Kaksi kautta sitten Ipswich yllätti kaikki noustuaan Ykkösliigasta ja porhalsi suoraan nousuun Valioliigaan. Nyt yllätysmomenttia ei ollut – päinvastoin Valioliigasta pudonneena joukkueena tilanne oli liki päinvastainen. Kuten useampi Ipswichin pelaaja nousun varmistuttua muistutti, kaksi vuotta sitten kaikki toivoivat joukkueen nousua, nyt ei kukaan. Ulkopuolinen, siis.

Ipswichin paluu kohti parrasvaloja alkoi käytännössä Kieran McKennan pestaamisesta joukkueen peräsimeen Ykkösliigassa. Kaksi perättäistä nousua, sitten putoaminen ja nyt taas nousu. Ilmeisesti McKenna ei pysty pitämään joukkuetta samalla sarjatasolla kahta vuotta perättäin, mikä tietysti tekee elämän Portman Roadilla hyvin mielenkiintoiseksi.

McKenna teki myös jonkinlaista historiaa. Hän on ensimmäinen manageri tai päävalmentaja, joka on nostanut Ipswichin kahdesti ylimmälle sarjatasolle. McKenna lienee hyvin harvalukuisessa joukossa päävalmentajia, joka on nostanut saman joukkueen kahdesti Valioliigaan samalla valmennusrupeamalla ja tässä on yksi avaintekijä.

McKenna ei jättänyt Ipswichia kahden perättäisen nousun jälkeen villeistä huhuista huolimatta ja toisin päin Ipswich ei hylännyt McKennaa viime kauden Valioliigasta putoamisen jälkeen. Nyt molemminpuolinen jatkuvuus palkittiin.

Kaksi vuotta sitten Ipswich – ja McKenna – nousivat Valioliigaan vastoin kaikkia odotuksia ja kenties hiukan naiiveinakin ylimmän sarjatason vaatimuksien osalta. Nyt oppirahat tältä osin on varmasti maksettu ja paluu sinetöity. Loistamatta kuin hetkittäin, mutta tarvittavan pistemäärän kooten, eikä muulla lopulta ole merkitystä.

Ipswich ei ehkä palaa Valioliigaan samanlaisena kärjen kovana haastajana kuin se oli aikanaan 1970-luvulla ja tuskin ainakaan tekee ”ipswichia” eli voittaa mestaruuden nousijajoukkueena kuten teki reilu 60 vuotta sitten. Valioliigaan tulee ensi kaudeksi nyt kuitenkin nousijajoukkue, jolla on ihan erilaiset edellytykset taistella säilymisestä kuin edellisellä kerralla. Championshipin kova koulu on kasvattanut ja päätöskierroksen esitys osoitti, että kypsyyttä on matkan varrella tullut paljon lisää.

Portman Road oli lauantaina juhlahumussa ja voi hyvin olla, että rokkaaminen jatkuu ensi kaudella askelta ylempänä.