HJK:n tilanne Veikkausliigassa ei näytä kovin ruusuiselta. Viime kaudella seura teki kovia panostuksia palatakseen pikaisesti mestariksi ja oikopolulle kohti europelien isoja rahoja. Meni penkin alle. Tällä kaudella vastaiskun piti olla niin jämäkkä ja luja, ettei muilla pitänyt olla mahdollisuuksia. Siltä ei todellakaan näytä, kirjoittaa jalkapallotoimittaja Panu Markkanen näkökulmatekstissään.

Kun asiantuntijat veikkasivat ennen kauden alkua tulevaa mestaria, oli ylivoimainen suosikki HJK. Joukkuetta pidettiin vähintään yhtä vahvana kuin viime kaudella, mutta se suurin muuttuja oli siinä, että pahimpien kilpailijoiden katsottiin heikentyneen. Lisäksi painoa vaakakupin HJK:n puolelle lisäsi se, että seura kaappasi kilpailija Ilveksestä päävalmentaja Joonas Rantasen.

Siirtomarkkinoilta oltiin maltillisempia kuin aikoihin. Joukkueessa oli sopimuksilla jo entisiä Huuhkaja-pelaajia, kohtuullisen hyviä ulkomaalaisia sekä lahjakkaiksi kehuttuja nuoria kasvatteja. Sekoituksen piti olla sellainen, että mestaruus on enemmän kuin mahdollinen. Vahvistuksetkin vaikuttivat hyviltä ja pelipaikoiltaan sopivia täsmähankintoja parina viime kautena nähdyn räiskimisen sijaan.

Pöytä oli siis katettu. Nyt, kun 15 kierrosta on pelattu, HJK:n sijoitus on viides. Joukkue on samoissa pisteissä kuin Gnistan ja nousijajoukkue TPS, mutta Klubin parempi maaliero pitää heidät korkeammalla sijalla. AC Oulu on neljä pistettä HJK:n edellä, VPS viisi ja kärkikaksikko Inter ja KuPS kahdeksan pisteen karkumatkalla. Huolestuttavinta on HJK:n kannalta siinä, että joukkue on hävinnyt jo viisi kertaa tällä kaudella. Yleensä HJK ei häviä noin montaa peliä koko kauden aikana.

Tappiot nousijoille

Vierasottelu lauantaina Lahdessa oli tämän kauden HJK:lle tyypillinen. Joukkue pelasi virkamiesmaisesti, kun taas kotijoukkue FC Lahti laittoi kaiken likoon ensimmäisestä sekunnista. Lahti taisteli, taklasi ja halusi voittaa. HJK tuntui olevan paikalla pelaamassa jalkapalloa, mutta enemmän sillä mielellä, että katsotaan, miten tässä nyt käy. Ei ihme, että Joonas Rantanen näytti olevan ottelun jälkeisessä Ruudun haastattelussa jonkinlaisessa shokissa, kun hän perkasi HJK:n tahdottoman näköistä esitystä.

Klubin pelaajistosta oli todella hankalaa nähdä, kuka joukkuetta johtaa. Kuka pistää itsensä täysillä likoon? Uusia johtajia ilmeisesti haettiin pakasta, sillä HJK:n penkki Lahdessa oli vähintään mielenkiintoinen. Penkillä kököttivät vierekkäin viime kauden suurhankinnat Teemu Pukki ja Alex Ring sekä tämän kauden nimekkäin hankinta, Lassi Lappalainen. Oli siellä myös eri suurseuraspekulaatioissa viihtynyt Pyry Mentu sekä ratkaisuna HJK:n keskikentän keskustaan esitelty Mouhamed Gueye.

Jo kolmikon Pukki, Ring ja Lappalainen arvioitu palkkakustannus on vähintään puoli miljoonaa, kun otetaan sivukulut huomioon. Voi olla paljon ylikin, sillä Pukki määriteltiin jo vuosi sitten Veikkausliigahistorian parhaiten palkatuksi pelaajaksi. Ringin sopimus on varmasti myös suomalaisittain pulska, samoin Lappalaisen, joka vaihtoi ulkomaat Klubiin ennen kauden alkua. Ykkösliigan seuran vuosibudjetin verran oli siis määritelty vaihtopelaajien rooliin – joku asia ei ole siis mennyt aivan kohdalleen. Eipä silti, kun trio tuli kentälle, oikeastaan mikään ei muuttunut.

Lahti-tappio oli muuten HJK:lle jo kauden toinen kerta, kun liiganousija voitti Klubin. HJK kävi toukokuun alussa häviämässä Turussa TPS:lle maalein 0-1.

Vielä on kautta jäljellä

Veikkausliigaa on vielä paljon pelaamatta eikä HJK:ta kannata koskaan laskea ulos mistään spekulaatioista. Uusia pelaajia on varmasti tuloillaan. Lisäksi runkosarjan osalta HJK:n ohjelma ei ole pahin mahdollinen. Joukkue on jo pelannut molemmat runkosarjaottelunsa KuPS:a ja Interiä vastaan. Toisaalta se helpottaa ohjelmaa, toisaalta tämä ei anna mahdollisuutta ottaa voittoja ”kuuden pisteen otteluista”. HJK ei ole vielä aloittanut europelejään ja niiden vaikutus voi olla suuntaan tai toiseen. Ainakin eurocupien ohjelma näyttäisi olevan hyvä.

Pitempään lamaan ei Klubissa ole kuitenkaan varaa, ei europeleissä eikä Veikkausliigassa. Jos alakulo jatkuu, HJK löytyy oikeasti pian loppusarjaviivan alemmasta osastosta. Tietysti finaalipaikka Suomen cupissa tarjoaa viime vuoden tapaan reitin europeleihin, jos Inter kaatuu finaalissa.

Cupin voitto ei kuitenkaan ole HJK:n päätavoite, eikä edes voi olla. Vain mestaruus on mahdollinen. Jos HJK ei nimittäin voita, olisi se kolmas vuosi putkeen, jolloin joku muu kuin Klubi nostelee kannua. Vaikka seuran kassatilanne on takuulla hyvä, on pitemmälle tähtäimelle laskettu, että sarjavaiheen europeleistä kassaan tulee säännöllisesti täytettä.

Mestarina se polku olisi huomattavasti helpompi. Lisäksi HJK ei voi olla pitkään osastossa ”ynnä muut”. Seuran toimintaylpeys vaatii – suorastaan huutaa – säännöllisiä mestaruuksia.

Paljon on siis pelattavaa. Mutta vielä enemmän tehtävää. Jo nyt tarvitaan HJK:n oman ryhtiliikkeen lisäksi se, että sekä Inter että KuPS notkahtavat. Juuri tällä hetkellä se ei näytä todennäköiseltä.

Näkökulma: Panu Markkanen