Näkökulma: Tyly tilinpäätös, kaksi ulos ja kaksi sisään – näin toimii avoin sarja

Avoin sarja tarkoittaa jatkuvaa kilpailua. Kärkipäässä käydään taistelua mestaruudesta, häntäpäässä yritetään välttää putoaminen. Toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, jalkapallon tapauksessa Ykkösliigassa, pelataan isoin panoksin: jo ennen kauden alkua on varmaa, että yksi joukkue nousee ja toisella on realistinen mahdollisuus siihen.

Jo aikaisemmin selvisi, että FC Haka putosi suoraan. Tämä johtui puhtaasti siitä, että Haka oli tällä kaudella koko sarjan heikoin joukkue. Kun näin oli, ei armoa tunneta. Lähtö tulee sarjatasoa alemmaksi ja Valkeakoskella pohditaan nyt, millä keinoin hissi toisi takaisin ylös. Siellä tiedetään, että korpivaelluksesta saattaa tulla vain yhden vuoden mittainen, jos asiat hoidetaan hyvin. Tämän osoitti FC Lahti, joka vietti Ykkösliigassa vain vuoden. Putoaminen tuli 2024, nousu 2025.

Sunnuntaina selvisi toisen ”vapaana” olleen veikkausliigapaikan kohtalo. Kotkassa pelattu yksittäinen ottelu KTP:n ja TPS:n välillä oli yksi rahakkaimmista peleistä mitä suomalaisessa urheilussa tällä hetkellä on. Luonnollisesti jääkiekon viime kevään karsintaottelusarjassa pelattiin vielä isommista rahoista, mutta KTP:n ja TPS:n välinen kahden ottelun minisarja oli satojen tuhansien arvoinen.

Veikkausliigapaikan tuotto on nimittäin vähintään puoli miljoonaa euroa, jopa 800 000 on mainittu. Tämä summa vaihtelee ns. UEFAn solidaarisuusrahojen koon mukaan, mutta joka tapauksessa pelattiin isoista rahoista suomalaisessa urheilumittakaavassa.

KTP:n hissiliike jatkuu

Tämän rahakirstun ääreltä KTP joutui poistumaan jälleen kerran. Hissijoukkue ei pystynyt pitämään paikkaansa Veikkausliigassa tälläkään kertaa. Ennuste sarjapaikan pysymiseen oli ennen tätä kautta aiempaa suurempi, sillä KTP oli vaihtanut strategiaa. Kun edellisen kerran luotettiin siihen, että nousun tuoneen joukkueen pelaajisto kantaa sarjapaikan verran.

Näin ei tapahtunut. Nyt lähdettiin siitä, että markkinoilta haettiin rutkasti kokemusta. Petteri Forsell, Joona Toivio ja Atomu Tanaka liittyivät joukkueeseen jo ennen kauden alkua. Joukkueen kokoonpano eli rajusti vielä kauden aikana, kun esimerkiksi Lucas Rangel ja Joni Kauko liittyivät joukkueeseen. Kotkassa tehtiin suuria satsauksia ja isoja liikkeitä, ennen kautta, kauden aikana ja kauden jälkeen.

Yksi näistä liikkeistä oli vaihtaa päävalmentaja kolme kierrosta ennen alemman loppusarjan loppua. Ossi Virta, joka oli tuotu apuvalmentajaksi kesken kautta, otti päävastuun. Virta laittoi konkarit kentälle ja suunta muuttui. Virran opeilla KTP lopulta vältti suoran putoamisen ja sysäsi Hakan Ykkösliigaan.

Ehkä tämä loppukiri antoi väärän kuvan kokonaistilanteesta. Oletettiinko Kotkassa, että karsinnasta tulisi jotenkin helpompi tehtävä kuin suoran putoamisen välttämisestä? Jos näin kävi, edes alitajunnassa, arvio oli väärä.

Hakalta oli jo ilmat pihalla, kun ratkaisupelejä pelattiin. Hajanainen materiaali ei pystynyt saamaan ehjiä otteluja aikaan ja KTP meni oikeutetusti ohi. Mutta seuraavaksi tarjoiltiinkin erilaista lääkettä. TPS oli nuori, innokas, hyväjalkainen ja pelkäämätön joukkue, jonka riveissä oli paljon omia kasvatteja. Lopulta otteluparista muodostui nuoren, innokkaan ja intohimoisen joukkueen sekä kokeneen palkkasoturiarmeijan kohtaaminen. Lopputulos on kaikkien tiedossa.

Analyysin aika

Erilaisten kauden aikaisten liikkeiden lopputulokset voi arvioida ainoastaan kauden jälkeen. Haka vaihtoi valmentajaa, mutta tämä ei tuonut muutosta, joten vaihdos epäonnistui. Oulu ei vaihtanut valmentajaa ja ryhtiliike nosti Oulun kuiville alemmassa loppusarjassa. Maltti oli siis tällä kertaa onnistunut ratkaisu.

Pitkään näytti, että KTP olisi tehnyt oikean liikkeen nostaessaan Virran päävalmentajaksi. Ensimmäinen aita ylittyi ja joukkue välttyi suoralta putoamiselta. Mutta se ratkaiseva aita ei ylittynytkään, vaan karsinnoissa tuli lähtö. Eli lopputulos ei ollut se, mitä vaihdokselta toivottiin.

Kari Martosta Hakassa ja Virtaa on sinänsä turha syyttää siitä, etteivät pelastusoperaatiot onnistuneet. Merkittävimmät virhearvioinnit tehtiin jo aikaisemmin. Putoamistaistelu on julmaa hommaa, jossa pienet asiat ratkaisevat. Juuri siinä on kuitenkin oikeasti avoimen sarjasysteemin sokeri ja suola. Isoja tunteita, yllätyksiä ja viimeiseen sekuntiin asti panoksellista pelaamista. Eikä nykypäivänä enää vain kunniasta vaan myös suurista seteleistä.

Kaksi perinneseuraa lähti tuomaan väriä Ykkösliigaan, kaksi perinneseuraa tuli takaisin Veikkausliigaan. Ja melkoisen huipennuksen kautta.

Näkökulma: Panu Markkanen