Carlo Ancelotti, ”Carlito”, oli vielä Real Madridin juhlittu sankari vuosi sitten. Ancelottin johdolla Real teki ihmeellisiä nousuja, käänsi mahdottomat tilanteet voitoiksi ja oli käytännössä lyömätön silloin, kun oli tarpeen. Tietysti se oli vahvan joukkueen ansiota, mutta myös ”Carliton”, joka ymmärsi, miten tähtiä piti valmentaa.

Ihan niin kuin Zinedine Zidanekin ennen Ancelottin toista rupeamaa Los Blancosissa. Kun ”Zizou” päätti lopettaa toisen Real-rupeamansa, haluttiin jatkaa pelaajalähtöisellä linjalla ja Ancelotti hankittiin Evertonista takaisin Madridiin. Eikä valinta ollut huono: Ancelotti lähtee Realista kaksi Mestarien liigan voittoa, kaksi Espanjan mestaruuden voittoa, Espanjan cupin voiton sekä seurajoukkueiden maailmanmestaruuden voittaneena kohti uusia haasteita.

Koska seurajohdon, fanien ja median mielestä mies on nähty. Alle vuodessa suursankari on rasite, josta täytyy päästä eroon. Tulosurheiluahan jalkapallo huipulla tietysti on, mutta ei Realin kausi ihan huonosti mennyt, jos verrokkina olisi mikä muu seura tahansa: Mestarien liigassa kahdeksan joukkoon, Espanjan cupin finalisti ja La Ligan kakkonen – toki mestariksikin on vielä mahdollisuuksia.

Loka on nyt kaadettu Carlo Ancelottin niskaan. Tietysti itse seuran hankintapolitiikkakin on saanut osansa, mutta tuskin se on Ancelottin vika, että koko Realin viime vuosien moottori ja pelillinen johtaja, Toni Kroos, päätti lopettaa uransa. Eikä tilalle hankittu ketään. Vaikutti, että koko tarmo oli laitettu Kylian Mbappen hankintaan, viis muista osa-alueista. Onhan se tietysti mahdollista, että Ancelotti on vaatinut, ettei ketään tuoda keskikentän keskelle, mutta kuulostaa epätodennäköiseltä. Realissa isot päätökset tehdään ylimmän kerroksen kabineteissa, valmentajat ovat siellä töissä.

Sama pienemmässä maailmassa

Pep Guardiola on säästynyt suuremmalta tulitukselta, vaikka tämän kauden maksimimenestys on paikka ensi kauden Mestarien liigassa sekä mahdollisesti FA Cup. Se on kovin vähäistä verrattuna viime vuosiin. Guardiola saa vielä tämän kauden anteeksi, sillä toisin kuin Realissa, yleinen mielipide on ymmärtänyt, että Rodrin loukkaantuminen hajotti koko pakan. Jos ensi kausi menee samalla sävelellä, alkaa systemaattinen hiillostus. Edes Guardiola ei ole koskematon.

Markku Kanerva
Markku Kanerva. Kuva: All Over Press

Eikä kovin moni muu. Kannattajien ja ympäristön muisti on kovin lyhyt. Esimerkiksi Markku Kanerva sai menestysvuosien jälkeen mennä Huuhkajien päävalmentajan pestistä. Kanerva sai kunniakkaat jäähyväiset, mutta kun esimerkiksi HJK:n seuraavalla valmentajanimellä on spekuloitu, Kanerva on jätetty pois useimmilta short-listeilta. Onko Suomen EM-lopputurnaukseen luotsannut valmentaja nyt siis niin huono, ettei Veikkausliigassa valmentaminen sujuisi?

Tai sitten HJK:n nykyinen päävalmentaja Toni Korkeakunnas. Ei ole kauaakaan, kun rytmikkäät ”Tikku takaisin” huudot kaikuivat Boltilla. Tällä kaudella ollaan sitten viritelty ”Tikku ulos” huutoja. Ei ole enää merkitystä sillä, että samainen mies tullessaan kesken kautta vei joukkueen mestaruuteen ja lohkovaiheeseen. Nyt pitäisi sitten vaihtaa.

Tosiasia on, että nykypäivänä kovin harva jalkapallovalmentaja pääsee lähtemään omilla ehdoilla. Jürgen Klopp oli tästä harvinainen esimerkki. Hän pääsi poistumaan Liverpoolista paraatiovista eikä ketään haittaa nytkään se, että Arne Slot voitti ylivoimaisen mestaruuden samoilla pelaajilla, joilla Klopp ei enää loppuaikoina voittanut liigaa tai Mestarien liigaa. Lähes joka kerta sankari joutuu poistumaan petturina, ei edes etuoven kautta vaan hiljaisesti mennen ensin kassalle ja sitten ilman fanfaareja takaovesta ulos.

Se on sitä päävalmentajan rajua arkea. Kun menee hyvin, kaikki on todella hyvin. Kun menee huonosti, sitten onkin kaikki aivan päin helvettiä. Välimuotoja ei juuri ole. Eikä aiemmalla tekemisellä suurtakaan merkitystä. Toki, taloudellinen puoli yleensä on kohdallaan, ainakin suuressa maailmassa ja Suomessakin päävalmentajapalkat ovat suhteutettuna varsin hyvät.

Ajan kanssa saattavat hyvät hetket ja saavutukset sitten muistuvat jälleen mieleen. Carlo Ancelotti palaa todennäköisesti sankarin asemaan jossain vaiheessa, sitten kun aikaa on jonkin verran vierähtänyt. Juuri tällä hetkellä hän vaikuttaa olevan rasite, josta pitää päästä pikaisesti eroon ja antaa mies seuraavaksi brasilialaisten huoleksi.

Panu Markkanen