Neljää tasapelipistettä 15 pelatusta ottelusta ja paikka tukevasti Veikkausliigan sarjataulukon jumbosijalla. Moni on jo valmis toivottamaan IFK Mariehamnille hyvää matkaa Ykkösliigaan. Kymppipaikan näkökulmassa pohditaan, onko tieto varmasta putoamisesta kuitenkin vielä ennenaikaista.
IFK Mariehamn kärsi lauantaina 2-4-tappion IF Gnistanin vieraana, eikä tässä ollut sinänsä mitään uutta auringon alla, sillä tappio oli ”Grönvittille” jo kahdeksas perättäinen. Pieni valonpilkahdus oli toki kaksi tehtyä maalia, vasta toisen kerran tällä kaudella. Ja positiivista toki sekin, että osumat olivat todella tehtyjä, ei mitään onnenkantamoisia tai lahjoja vastustajalta.
Silti… IFK Mariehamn vaihtoi päävalmentajaa kesäkuun alussa, mutta tuloksissa tämä ei ole näkynyt ainakaan toistaiseksi. Oliko valmentajanvaihto siis oikea ratkaisu tai olisiko se pitänyt tehdä jo aiemmassa vaiheessa? Vastaus kysymyksiin on ensimmäiseen ainakin varauksellinen kyllä ja jälkimmäiseen ei.
Mennään takaisin toukokuun lopulle ja vierasotteluun FF Jaroa vastaan. Alkukauden kohtalonottelu päättyi Jaron selvään 3-0-voitoon, eikä IFK varsinaisesti pisteistä taistellut missään vaiheessa. Päävalmentaja Gary Williamsin ratkaisua heittää avaukseen 11 pelaajaa, joista yksikään ei ollut varsinaisesti hyökkääjä, ihmeteltiin.
Williams puuskahti ottelun jälkeen asiasta kysyneelle toimittajalle ja heitti vastakysymyksen: Ketkä Sinä olisit sitten kentälle laittanut? Tähän kiteytyi IFK:n alkukausi Williamsin johdolla. Hyökkääjiä on hiukan haastavaa laittaa avauskokoonpanoon, jos sellaisia ei yksinkertaisesti ole käytettävissä.
IFK Mariehamn pelasi vielä Liigacupissa varsin hyvin ja odotukset kauteen lähdettäessä olivat varovaisen korkealla. Avausottelu TPS:aa vastaan tuntui sujuvan hyvin ja 1-0-johtomaali näytti vievän IFK:n heti avausvoittoon. Sitten joku sakkasi ja joukkue siirtyi vain puolustamaan johtoaan, minkä TPS käytti hyväksi ja tuli tasoihin. Tämä oli selkeä kolaus itseluottamukselle, mutta tuskin sentään ratkaiseva. Pahempaa oli tulossa.
Williamsin suosimaan 4-4-2-ryhmitykseen kärkipariksi ajateltu Adam Larsson ja Luke Pearce kärsivät vaivoista ja olivat sivussa. Sitten loukkaantui myös Brommapojkarnasta lainattu Adam Stroud, joka muuten teki IFK:n ensimmäisen maalin lauantaina. Myös lauantain toisen maalin viimeistellyt Wille Nuñez oli koko alkukauden loukkaantuneena. Keskikentän tärkeä Jelle van der Hayden kärsi myös osansa loukkaantumisista ja palaset Williamsin palapelissä alkoivat olla vähissä.
Kun tuloksia ei tullut, pelistä alkoi kadota rohkeus ja IFK ajautui negatiiviseen kierteeseen. Williams erosi tehtävästään Jaro-tappion jälkeen, mutta tavallaan pakon sanelemana. Eväitä kurssin nopeaan kääntämiseen ei siinä kohdin oikeastaan ollut.
Jotain muuttuu varmuudella
Kokeneen ja meritoituneen Roberth Björknesjön saaminen Williamsin korvaajaksi oli IFK Mariehamnilta erinomainen haku. Jos joku kuitenkin odotti ihmeitä heti alkuun, oli väärässä. Itse asiassa IFK on pelannut uutta pre-seasonia Björknesjön alaisuudessa ja varsinainen tähtäin on ollut näillä paikkeilla eli heinäkuun puolivälissä.
Siirtoikkuna aukesi kesä-heinäkuun vaihteessa ja IFK alkoi toimia vauhdilla. Pearce palasi lainalta Cardiffiin ja myös toppari Pontus Lindgrenin sopimus purettiin. Viktor Widlund – Björknesjölle hyvin tuttu pelaaja – siirtyi Ruotsista. Perään tuli Jonathan Svedberg St. Johnstonesta Skotlannista. Keskikenttämies tuli käytännössä suoraan lentokentältä lauantain Gnistan-otteluun ja ehti vaihdosta kentälle tultuaan osoittaa jo olevansa todella vahvistus.
Norjalainen hyökkääjä Thomas Klemetsen Jakobsen liittyy joukkueeseen viikon alussa ja kun toimitus- ja urheilujohtaja Jimmy Wargh ehti jo ilmoittaa, että vahvistukset eivät ole tässä, heinäkuun loppua kohden kentillä nähdään aika lailla erilainen IFK Mariehamn kuin alkukaudesta.
Ydin on siinä, että IFK ei nyt vain haali uusia pelaajia, vaan hakee pelaajia, jotka sopivat nimenomaan Bjöknesjön pelitapaan. Jo ringissä oleville pelaajille pelitapaa on ajettu sisään nyt reilun kuukauden verran, joten pari täsmähankintaa lisää ja koossa alkaa olla sennäköinen nippu, jolla pitäisi tulostakin alkaa tulla.
Resurssit Maarianhaminassa ovat rajalliset, mutta eivät olemattomat. On helppo arvata, että haussa on ainakin johtava pelaaja puolustukseen ja ei olisi ihme, vaikka sen lisäksi hankintoja tulisi vielä parikin enemmän.
Saarelaisten joukkue on taatusti valmiimpi toteuttamaan Björknesjön peli-ideaa jo seuraavassa ottelussa FC Lahtea vastaan – ja nyt alkaa olla jo pakkokin olla. Matka kuopan pohjalta kuiville on pitkä, mutta kuten Noah Nurmi Kymppipaikan haastattelussa Gnistan-tappion jälkeen sanoi, usko on vahva ja joukkue taistelee koko saaren ja Ahvenanmaalaisen yhteisön puolesta, vaikka pahalta näyttää.
Niin näyttää, mutta mahdotonta ei ole, ettei IFK Mariehamn sittenkään putoa koskaan. Jotain muuttuu varmuudella loppukaudeksi, mutta riittääkö se? Kenties ei, mutta vielä ei kannata alkaa lapioida multaa kuopan päälle.