Loppukesästä Hollantiin siirtynyt hyökkääjä Toivo Mero debytoi syksyllä alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa. Hän pelasi EM-karsintojen kahdessa viimeisessä ottelussa Romaniaa ja Kosovoa vastaan ja onnistui ensimmäisessä ottelussaan tekemään myös ensimmäisen maalinsa joukkueessa osuttuaan Romaniaa vastaan.

Pikkuhuuhkajin hyökkäyksessä on paljon valinnanvaraa, eivätkä isot minuutit ole Meron kohdalla missään tapauksessa poissuljettu vaihtoehto, kun EM-jatkokarsinnoissa tulee vastaan perjantaina ja ensi viikon tiistaina Irlanti. Ne olisivat jatkoa paljon peliaikaa tuoneelle seurajoukkuesyksylle.

Kymppipaikka jututti Meron jatkokarsinnan avausottelun alla.

Missä vireessä liityit Pikkuhuuhkajiin?

– Ihan hyvässä, aika samanlaisessa kuin viime leirillä. Olen pelannut paljon, ja kausi on ollut pitkä. Viikonloppuna ei ollut matsia, niin pääsin vähän kevyemmällä, ja pääsin freesinä tänne mukaan.

Millaisen kilpailutilanteen haluat tuoda ja luoda Pikkuhuuhkajien hyökkääjävalintoihin?

– Yritän päästä pelaamaan mahdollisimman paljon ja haluan tehdä parhaani treeneissä ja todistaa, mihin pystyn. Se on ainoa asia, joka tässä kuuluu enää tehdä. Annan kaikkeni treeneissä ja koutsi tekee päätökset. Sen jälkeen nähdään, paljonko tulee pelattua. Odotan pelejä todella innolla. Haluan pelata.

Miten treeneissä on sujunut?

– Hyvin. On ollut hauskaa päästä treenaamaan kundien kanssa. Saadaan puhua suomea ja treenata suomalaisten kavereiden kanssa. Olemme kaikki kasvaneet samassa maassa ja huomaa, että kaikki pelaavat samalla tavalla futista. Itselläni on sujunut todella hyvin. En osaa avata sen enempää, mutta mitään vaikeuksia ei ole ollut.

Miten tämän joukkueen tapa ja tyyli hyökätä sopivat sinun tapaisellesi hyökkääjälle?

– Todella hyvin. Kun pelaamme, hyökkääjät liikkuvat todella paljon ja tulevat enemmän sisään. Itse pelaan enemmän laidassa ja viihdyn siellä enemmän. Ei minullakaan sinne sisään pelaamisessa ole mitään ongelmaa, mutta olen parhaimmillani hieman leveämmällä, ja saan sitäkin tehdä. Hyökkääminen on tässä joukkueessa helppoa, kun ympärillä on todella hyviä pelaajia ja tarjoilu pelaa.

Mitä saat hyvin omanlaisensa hyökkäyspelitavan tuomista erilaisista ärsykkeistä?

– Joka kerta, kun lähden täältä, tuntuu, että olen oppinut paljon uutta. Se tässä on aika hieno juttu! Tiettyjä juttuja omassa pelaamisessa pitää muuttaa, mutta se on vain hyvä juttu. Saan todella paljon tästä omaan pelaamiseeni ja se on omalta kannaltani hyvä asia.

Nuorimpana keskelle rondossa

Pikkuhuuhkajien vanhin ikäluokka ovat näissä karsinnoissa vuonna 2004 syntyneet. Joukkueessa on neljä vuonna 2007 syntynyttä pelaajaa, joista Mero on koko joukkueen nuorin.

Miten olet päässyt joukkueeseen sisään?

– Oli todella helppoa päästä sisään. Tunsin melkein kaikki entuudestaan, ja oli vain muutama pelaaja, jonka kanssa en ollut aikaisemmin puhunut tai joita en ollut nähnyt koskaan. Oli todella helppoa tulla sisään. Viihdyn uusissa paikoissa ja minulle on helppoa tehdä tuttavuutta. Joukkuekaverit ovat ottaneet todella hyvin ensimmäisestä leiristä lähtien mukaan. Muistan jo ensimmäisestä leiristä sen, että tämä mukava ja hauska ympäristö.

Se taitaa olla suomalainen tapa?

– On! Yhteishenki näkyy kentän ulkopuolella, mutta myös kentällä kaikessa, mitä teemme.

Olet joukkueen nuorin. Onko nuorimmalla kaartilla joitain erikoistehtäviä, jota ”joudutte” tekemään?

– Ei äkkiseltään tule mieleen mitään.

Ei esimerkiksi mitään pallonkeruuta treeneissä?

– Jäämme usein treenien jälkeen potkimaan jätkien kanssa ja kyllähän palloja kerätään. En tiedä, onko tämä suomalaista, mutta yhteishenki näkyy siinäkin, että kaikki kantavat kortensa kekoon. Jos palloja on edessä, niin kaikki potkivat niitä säkeille päin. Kaikki ovat tässä mukana. Rondossa menen kyllä ensimmäisenä keskelle, mutta ei ole mitään ihmeellisempää.

Paljon pelejä

Meron viimeisin vuosi on sisältänyt todella paljon jalkapalloa. Veikkausliigan kausi 2025 sai jatkoa UEFA Youth Leaguella, jossa HJK selviytyi 16 parhaan joukkoon pelien jatkuessa helmikuulle saakka. Minuutteja tuli samaan aikaan myös kotimaisessa liigacupissa, mikä sai jatkoa myös Veikkausliigassa.

Mero pelasi viimeisen ottelussa HJK:n paidassa elokuun 9. päivänä, ja Hollannin toisella sarjatasolla De Graafschapissa heti siirtonsa jälkeen kahdeksan päivää myöhemmin. Mero on ollut 12 mahdollisessa sarjapelissään seuransa avauksessa seitsemän kertaa.

Mitä olet saanut pelaamiseesi peleissä Hollannissa?

– Aggressiivisuutta hyökkäys- ja puolustussuuntaan. Menen kovempaa iholle. Jos sitä avaa, miten hyökkäyssuuntaan voi olla aggressiivinen, niin koitan tehdä maaleja ja olla vaarallinen sen sijaan, että vain pitäisin palloa. Se on isoin juttu, johon olen keskittynyt.

Minuutteja on tullut paljon. Millä olet ottanut tällaisen roolin ja osan joukkueessa?

– Se alkoi saman tien. Pääsin joukkueeseen saman tien ja sielläkin on todella mukavia jätkiä. Koutsi otti hyvin messiin ja koen, että taito sopeutua siihen tilanteeseen oli todella hyvä. Sain kiinni pelityylistä, jota koutsi halusi. Sain pari maalisyöttöä saman tien, ja sen myötä oli helppo tulla joukkueeseen mukaan. Sitten on vain jatkettu siitä.

Menossa on ensimmäinen syksysi ulkomailla ja edessä on EM-jatkokarsinta. Eletäänkö urasi kannalta tärkeitä viikkoja ja kuukausia?

– Kyllä tässä eletään sellaisia viikkoja, että koko ajan pitää olla skarppina ja valmiina. Ei saa antaa yhtään itselleen saumaa löysäillä. On todella tärkeitä pelejä, ja kun Suomessa kausi loppui nyt, niin aloitin kauden silloin, kun se Suomessa alkoi. Kausi on pitkä. Koen, että nyt on tärkeää pitää pää mukana ja olla valmiina. Yhtään ei voi antaa periksi tai itselleen syytä lepäillä.

Lopuksi, millaista peliä odotat Irlantia vastaan?

– En tiedä, onko tylsää sanoa, että fyysistä peliä. Kaikki sen varmasti tietävät ja olettavat sitä. Odotan, että kaikki jätkät haluavat näyttää ensimmäisestä minuutista asti sen, että olemme menossa EM-kisoihin ja näytämme sen saman tien. Pelataan saman tavalla kuin Espanja-pelissä Tammelassa. Näytetään heti, että tämä on meidän pelimme! Sitä odotan. Jos vastustajasta kysyt, niin varmasti aika samantapainen kuin muutkin, mutta sitten on kiinni kulttuurista, että millaista jalkapalloa siellä on totuttu pelaamaan. En osaa sanoa enempää.

– Odotan, että jatkamme siitä, miten jätkät ovat pelanneet koko karsinnat ja mitä itsekin näin viime leirillä. Jos jatkamme samalla tavalla hyökkäämistä ja uhrautuvaa puolustamista, annamme sitä kautta itsellemme parhaat mahdollisuudet. Jengiin on täysi luotto. Tällaista joukkuetta vastaan on sikavaikeaa pelata, jos pelaamme niin.

Suomi-Irlanti pelataan Tammelan stadionilla Tampereella perjantaina kello 18.15.

Haastattelu: Panu Markkanen