Teemu Pukki päätti upean jalkapallouransa sunnuntaina Veikkausliigan päätöskierroksella. Ura päättyi HJK:n paidassa hopeamitaliin.

Pukki paljasti ottelun olleen hyvin tunnepitoinen ja yllättyneensä siitä, miten tunteet veivät konkaria.

– Aamu oli ihan normaali. Isänpäivä lasten kanssa, mutta taksimatkalla stadionille tuli ylimääräinen jännitys. En osannut odottaa sitä. Oli fiilis, että tämä on erikoismatsi. Ensimmäinen puoliaika oli heikkoa meiltä, ja penkillä oli vaikeaa, sanoi penkillä aloittanut ja toisen jakson pelannut Pukki.

Oman mausteensa toi se, että vastapuolen puolustuksessa oli vastassa ystävä vuosien takaa, AC Oulun Juha Pirinen.

– Kun pääsin kentälle, huomasin, että tunteet olivat enemmän pinnassa kuin kentällä yleensä. Olen yleensä aika rauhallinen kaveri. Pirisen kanssa jouduin melkein painimaan. Olemme menneet pitkän yhteisen matkan. Hän oli jo armeijassa minun kanssani, ja olemme hyviä kavereita. Tänään hänkin pääsi pääni sisään, mikä ei ole normaalia. Siitä huomasi, että tämä oli spesiaali peli, enkä osannut käsitellä tunteita. Mitään ei lopulta tapahtunut, mutta oli fiilis, että tässä oli jotain ekstraa, mikä näkyi kentällä, Pukki kertasi.

Tuleva on vielä hämärän peitossa.

– Luulen, että haluan ottaa eroa jalkapallosta. Tämä on vienyt paljon ja ollut iso osa elämääni. Luulen, että on tarpeen, että en ole niin paljon tekemisissä jalkapallon kanssa ja mietin, mitä haluan nyt alkaa tehdä.

Pukki kertoi hiljattain Kuningaslaji-ohjelmassa odottavansa sitä hetkeä, kun kalenterissa ei ole mitään perheen menoihin liittymätöntä menoa. Yksi ”pakollinen” ilta kuitenkin tulee nopeasti ennen hetken vapaaherruutta.

– Sunnuntaina 15.11. on historiallinen päivä. Haluan olla katsomassa (Suomi kohtaa San Marinon, toim. huom.). Juuri sanoin, että haluan eroon jalkapallosta, mutta Huuhkajat on minulle tärkeä juttu. Tulen paikalle katsomaan, mutta voin olla katsomossa kalja kädessä. Sen jälkeen ei ole mitään aikataulutettua. Totta kai lapset pitää viedä aamuisin päiväkotiin, mutta sehän on iso kunnia, että heitä saa jeesata.

Pukin ura ja persoona ovat olleet lopettamisuutisen julkistamisen jälkeen iso aihe mediassa. Myös mies itse oli tämän huomannut, ja oli ihmisten kommenteista mielissään.

– Kun olen lukenut uutisia lopettamisesta, on isoin juttu ollut minulle se vaikutus, jonka olen pystynyt tekemään ihmisiin. Siitä olen eniten kiitollinen, että olen pystynyt olemaan se sama kaveri, joka lähti Kotkasta. Niitä juttuja on ollut ilo lukea, kun vanhat pelikaverit ja taustat ovat kehuneet sitä persoonaa, joka olen. Jalkapalloilijalle tärkeintä on se, mitä tapahtuu kentällä, ja olen hienosta urasta kiitollinen. On ollut hienoa lukea niitä juttuja.

Ura ei kuitenkaan päättynyt mestaruuteen, joka olisi tullut voitolla AC Oulusta. Parhaiksi HJK-hetkiksi jää kausi 15 vuoden takaa.

– Kaudella 2011 oli yksi Veikkausliigan parhaista joukkueista. Siinä oli ne Schalke-pelit, ja pääsimme lähelle europelejä silloin. Siinä oli siistiä olla mukana ja se oli tärkeää uralleni siinä vaiheessa. Sevillassa oli muutaman vuoden vaikeaa, niin pääsin takaisin tänne ja sain uuden nosteen. Totta kai toiveissa olisi ollut, että olisi tullut pokaaleja. Viime vuonna cupin voitto lämmitti, mutta kuitenkaan mestaruus, jonka takia tulin tänne, ei onnistunut, hän sanoi.

Pukki uumoili, että uni ei olisi kovin nopeasti tuloillaan.

– On kiva viettää vielä viimeinen ilta jätkien kanssa. Jossain vaiheessa löytyy varmasti jotain positiivistakin. Luulen, että tämä on omalla tavallaan hyvä opetus noille nuorille jätkille. Meillä on paljon lupaavia kavereita. Mestaruus on vaikeaa voittaa ja he ottavat tästä extraa ja positiivista tästä. Se kasvattaa heitä todella paljon ja se on hyvä juttu. Siitä pitää ehkä vähän muistuttaa.

Panu Markkanen