Kuten Kymppipaikan sivuilla on useampia kertoja käyty läpi, Gianni Infantinon jatkokautta FIFAn puheenjohtajana ei uhkaa kukaan eikä mikään. Infantinolle tuskin löytyy varteenotettavaa haastajaa, edes tämän uusimman kohun myötä. Jalkapallomaailmassa tiedetään, miten päätöksenteko menee, pohtii Kymppipaikan jalkapallotoimittaja Panu Markkanen.
Infantino tullaan monen harmiksi taputtamaan uudelle puheenjohtajakaudelle vuonna 2027 ylivoimaisella äänivyöryllä. Tämä johtuu siitä, että jokaisella lajiliitolla on yksi ääni, maan koolla ei ole merkitystä. Kun pääosin länsieurooppalainen media on moukaroinut Infantinoa lujaa jo pitemmän aikaa, mies aiheuttaa aivan toisenlaisia tuntemuksia esimerkiksi Afrikassa ja Aasiassa. Näissä maanosissa Infantino on hyvin suosittu hahmo, suoranainen hyväntekijä.
Osoittain myös siksi, että entinen UEFAn pääsihteeri Infantino julisti jo ensimmäisinä FIFA-päivinään jonkinlaisen sodan UEFAlle. Hän rekrytoi avainhenkilöitä mukaansa UEFAn Nyonin pääkonttorista Zürichiin FIFAn päämajaan ja kilpailutoiminnassa alkoi UEFAn haastaminen. Infantinoa kaiversi erityisen paljon se, että UEFAlla on tilipäivä joka vuosi Mestarien liigan kautta, kun FIFA pääsee rahastamaan vain joka neljäs vuosi. Ja tietysti UEFAlla on vielä tähän päälle EM-lopputurnaukset.
Juuri tämän vuoksi erilaisia ideoita on syntynyt. Joka toisena vuonna pelattavat MM-kisat. Seurajoukkueiden MM-kisat. Laajennetut MM-kisat (joista hyötyivät eniten Afrikan ja Aasian maat) ja kaikkea muuta. Kun muistelee historiaa, parjattu Sepp Blatter valittiin FIFAn puheenjohtajaksi ylivoimaisella enemmistöllä vielä sen jälkeen, kun hänen parhaat kaverinsa oli laitettu poseen. Blatterilla oli sama metodi – pidä ne tahot tyytyväisinä, jotka todellisuudessa ratkaisevat valinnat isoihin posteihin. Eikä kyseessä ole UEFA.
Muuta maailmaa miellyttää kovasti se, että Infantino on entisestään kääntänyt katseensa pois Euroopasta. Sitä ei haluta muuttaa.
Lahden ja Palloliiton kanta
Suomen Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti ilmoitti jokin aika sitten Palloliiton tukevan Infantinon valintaa seuraavalle kaudelle. Siihen oli olemassa hyvät perusteet. FIFA-maailmassa olet joko puolella tai sitten olet vastaan. Mitään neutraaleja vaihtoehtoja ei ole. Lahti ja muut liiton päättäjät olivat varmasti laskeneet, että kannattaa olla tulevan voittajan puolella eikä ottaa mitenkään erityistä öykkärin roolia. Tällä liikkeellä varmasti saa enemmän omia näkemyksiä esille, kuten Lahtikin haastatteluissa sanoi. Suomella on aina ollut hyvä maine diplomaattisena toimijana, olkoonkin, ettei se aina ole ollut ulospäin ihan parhaan näköistä. Kyllä Lahti ja kumppanit tiesivät varsin hyvin, mitkä reaktiot ilmoitus tuesta saa.
Nyt asia menee varmasti uuteen harkintaan. MM-kisat jättivät niin paljon aukinaisia kysymyksiä, että länsimedia kaivaa uutta esille jatkuvasti. Ja FIFA lyö itse vettä myllyyn julkaisemalla puskista uusia ajatuksia ja aluevaltauksia.
Tuoreimpana tämä yhtiöittämiskuvio. Mitään uutta ei yhtiöiden perustamisessa sinällään ole, sillä esimerkiksi UEFAn järjestämiin EM-lopputurnauksiin perustetaan aina yhtiö tekemään hommat. Yhtiö puretaan sitten kisojen jälkeen. Ero on kuitenkin siinä nyt ehdotettuun, että yhtiön omistaa sataprosenttisesti UEFA, ei mikään ulkopuolinen taho.
Infantino näyttää hurahtaneen erilaisiin jenkkiammattilaisurheilun malleihin. NFL, NBA ja MLB ovat massiivisia liikeyrityksiä ja rahakoneita, joita johtaa ”komissaari”, tavoitteena jatkuvasti tuottojen maksimointi. Vaikka rakenne olisi toinen, ajatus on sama. Tehdä yhtiö, jonka tehtävä on selvä: hankkia rahaa. Ja tätä yhtiötä johtaisi sitten komissaarina Infantino. Helppo on sitten ottaa verrokiksi vaikka NFL:n komissaari Roger Goodell, jonka liksa on noin 64 miljoonaa dollaria vuodessa. Tai NBA:n Adam Silver, joka kuittaa kymmenen miljoonaa taalaa vuodessa ja bonukset päälle.
Gianni Infantino on fiksu mies. Hän tietää, mistä narusta vetää. Jos uusi yhtiö perustetaan, taataan liitoille noin 40 miljoonaa euroa rahaa (FIFAssa on 211 jäsenmaata). Kyseessä on sellainen kasa rahaa, joka pistää väkisinkin miettimään, mitä eri vaakakupeissa on: arvovaakakupissa on painoa, mutta niin on myös rahalla täytetyssä vaakakupissa. Juuri tämän vuoksi ei olisi suurikaan ihme, että suunnitelma menisi läpi. Tuollainen rahasumma kiinnostaa lähes kaikkia maita, myönsivät he sitä tai eivät.
Suunnitelman voi mahdollisesti pysäyttää UEFA, mutta ei yksin. He tarvitsevat Etelä-Amerikan liiton nimenomaan vaikutusvallan vuoksi, sillä Etelä-Amerikan liitossa CONMEBOLissa on vain kymmenen jäsenmaata – ei siis tarpeeksi keilaamaan yhdessä UEFAn kanssa hanketta. Vaikka UEFA olisi yksimielinen, mitä ei koskaan tapahdu, jäseniä on vain reilut 50. Vaikutusvaltaa toki on, mutta sillä ei ole oikein tässäkään juuri väliä. Afrikassa on nimittäin 54 jäsenmaata ja Aasiassa 47, mukaan lukien erittäin vaikutusvaltaiset arabimaat, jolla tunnetusti on hyvä suhde Infantinoon.
Johtopäätös: Gianni Infantino tullaan valitsemaan seuraavalle kaudelle, todennäköisesti heittämällä. Uusi kaupallinen projekti voi olla aluksi vastatuulessa, mutta aika monella pienemmällä maalla voi lopulta olla 40 miljoonaa syytä olla sen puolella. Infantinon valintaan ei UEFA voi vaikuttaa oikeastaan mitenkään, mutta kaupalliseen sopimukseen kyllä, mutta silloin maanosaliiton täytyy olla jotakuinkin yksimielinen. Maailman parhaat seurajoukkueet ovat eurooppalaisia ja niissä pelaavat maailman parhaat pelaajat.
Sillä täytyy olla jopa iso painoarvo Infantinon maailmassa. Ja se on oikeastaan ainoa mahdollinen reitti kaataa Gianni Infantinon uusin suuruudenhullu suunnitelma.
Panu Markkanen