Mika Lehkosuon palkkaaminen Huuhkajien päävalmentajaksi ei missään nimessä ole automaattinen oikotie onneen, joskin se on hyvä ensimmäinen askel tuolla tiellä. Samoin Lehkosuon saaman sopimuksen pituus paljastuu lopulta hyvin loogiseksi, kirjoittaa Kymppipaikan toimittaja Panu Markkanen.

Huuhkajissa palataan vuodenvaihteessa taas kotimaisen päävalmentajan aikaan. Mika Lehkosuo siirtyy alle 21-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentajan paikalta Huuhkajiin. Päätös Jacob Friisin potkuista ja Lehkosuon nimittäminen olivat odotettu ja kaikilla tavoin perusteltu päätös Palloliiton hallitukselta.

Huuhkajien tämänhetkinen alakulo ei kuitenkaan ratkennut automaattisesti tuolla päätöksellä. Lehkosuolla on käytettävissään täysin sama pelaajamateriaali kuin Friisillä. Nähdyn perusteella sen taso ei ole yleiseen eurooppalaiseen tasoon verrattuna kovin korkea. Suomalaisia pelaajia on Euroopan viidessä kärkiliigassa kolme ja heistä yksi lienee ainakin kesään saakka Pikkuhuuhkajissa. Nousujen ja siirtojen kautta tilanne voi toki parantua ainakin Saksassa ja Italiassa.

Toinen ongelmakohta on se, mihin tilanteeseen Huuhkajat itsensä Friisin johdolla pelasi. Huuhkajat lähtee tuleviin EM-karsintoihin neljännestä arvontakorista ja kaksi lähtökohtaisesti kovempaa maata pitää pystyä peittoamaan, eikä sekään vielä automaattisesti riitä, vaan kisoihin päästäkseen pitää lohkokakkosen olla yksi kahdeksasta parhaasta lohkokakkosesta. Karsintalohkoja tulee olemaan 12.

Kolmoskorista olisi hyvällä arpaonnella ollut mahdollista tulla vastaan vaikkapa San Marino ja viitosesta Gibraltar. Kumpi hyvänsä niistä olisi sijoittunut mahdollisessa viiden maan lohkossa viimeiseksi ja tulokset sitä vastaan pyyhittäisiin pois lohkokakkosia vertailtaessa, olisi Huuhkajilta ollut lupa odottaa maalijuhlia neloseksikin sijoittunutta vastaan. Arpaonnella spekulointi on aina spekulointia, ja olisi neloskorista voinut tulla Suomelle vastaan vaikka Valko-Venäjäkin.

Lehkosuo astuu myös koko valmentajauransa kovimpaan paikkaan. Jos on pelaajille hyppy tulla alle 21-vuotiaista A-maajoukkueeseen, on se sitä valmentajillekin. Lehkosuo on toki tehnyt hyvää työtä ja jälkeä Pikkuhuuhkajissa, mutta ikäkausimaajoukkueissa pelataan ja kilpaillaan aina saman ikäluokan pelaajia vastaan. Nyt vastustajat tulevat koko maailman otannalla vastaan.

Kaikki merkit kuitenkin viittaavat siihen, että Lehkosuon johdolla tuleviin EM-karsintoihin on parempi lähteä kuin Friisin.

Pitkän sopimuksen loogisuus

Friisin valmentamissa MM-karsinnoissa nähtiin, että Suomen tasoisen maan on hyvin vaikea päästä MM-kisoihin, ja tulevat EM-karsinnat ovat yllä luetelluista syistä Suomelle hankalat. Tämä avaa perustelun Lehkosuon saaman sopimuksen pituuteen. Hänet palkattiin toimeen viideksi vuodeksi ja tuo ajanjakso kattaa EM-karsinnat vuoden 2028 kisoihin, MM-kisojen 2030 karsinnat ja vielä seuraavienkin EM-kisojen karsinnat.

Ne viime mainitut, vuoden 2032 EM-kisojen karsinnat saattavatkin osoittautua Lehkosuon pestin päätavoitteeksi. Totta kai jokaisista karsinnoista kisoihin pääsyä tavoitellaan, mutta niissä se on hyvin todennäköisesti realistisinta Lehkosuon pestin kolmista karsinnoista.

Juuri peräänkuulutettua, haluttua ja vaadittua on siis saatu: Friis ulos ja Lehkosuo sisään. Josko Friisin viimeinen ”palvelus” Huuhkajille olisi hänen puheissaan ylläpitämät pitkät valot ja niiden muistaminen. Tällä hetkellä nimittäin näyttää siltä, että suurimmat odotukset tulee kohdistaa vuoden 2032 EM-kisojen karsintoihin. Nyt hommiin saatua Lehkosuota ei tule siinä mielessä huutoäänestää ulos, vaikka kaksi seuraavaa karsintaa menisikin penkin alle.

Panu Markkanen