Maanantai-iltana rävähti brittimedian kautta uutinen, joka ei oikeastaan ollut uutinen. Tai oli tietysti siinä mielessä, että kaikki Pep Guardiolaan liittyvä otsikointi on uutisarvoista. Mutta se, että hän jättämässä Manchester Cityn, ei ole kovin suuri yllätys. Viitteitä tästä on annettu jo pitkään.
Jo pari vuotta sitten Guardiola ilmoitti julkisesti, ettei hän tule jatkamaan Cityssä ikuisuutta. Tätä ei ehkä otettu täysin tosissaan, sillä Cityn ja Guardiolan liitto on ollut kultainen. Lisäksi viime kaudella kaljun raapimisten ja muutamien hämmentävän voimakkaiden reaktioiden uskottiin tarkoittavan sitä, että aika alkaa olla täynnä. Povattiinhan hänelle potkujakin viime kaudella ja syksyllä.
Sellainen tuskin kävi Cityn omistajakunnan mielessäkään. Ehkä myös siksi, että jos Guardiola nyt lopettaa, se on ollut Cityn johdon tiedossa jo pitkään. Tuollaiset asiat käydään kabineteissa läpi jo todella hyvissä ajoin. Koska Guardiolan ja Cityn teiden eroaminen tapahtuu ”hyvässä hengessä”, kuten Jürgen Kloppin tapauksessa Liverpoolissa, yksityiskohdat on sovittu kauan sitten. Johtoportaalle annetaan tarpeeksi aikaa valmistautua seuraavaan ajanjaksoon.
Guardiolan tapauksessa tilanne on sikäli selvä, että hän on voittanut kaiken mahdollisen. Mestaruutta hän on juhlinut Espanjassa, Saksassa ja Englannissa. Suursarjoista vain Italia on valtaamatta, mutta tuskin häntä siellä ihan heti nähdään. Vetäytymiset ovat aina tapahtuneet Guardiolan omilla ehdoilla. Barcelonan hän jätti oma-aloitteisesti ja veti vähän henkeä. Bayern jäi hyvässä yhteisymmärryksessä ja nyt City noudattaa samaa kaavaa.
Montako mestaruutta pitää voittaa, jotta voi vetäytyä? Kuinka monta cup-kannua? Montako Mestarien liigaa? Sen tietää vain Guardiola itse. Joka tapauksessa, jos uutinen pitää paikkansa, hän poistuu 20 voitettua pokaalia vyöllään Cityn palveluksesta. Yhtenä kaikkien aikojen suurimmista managereista kautta aikojen brittikentillä.
Mitä seuraavaksi? On yksi alue, jota Guardiola ei ole vielä kokeillut eikä myöskään voittanut mitään. Ei pelaajana eikä valmentajana. Tämä on nimittäin maajoukkuemaailma. Guardiola on parikin kertaa flirttaillut julkisuudessa ajatuksella, että maajoukkuevalmentaminen voisi kiinnostaa. Jos näin on, ei tarjokkaista ole pulaa. Vaihtoehtoja lähitulevaisuudessa olisi monta.
Jos maajoukkuevalmentaminen on seuraava askel, tämä on juuri oikea aika heittäytyä markkinoille. MM-jalkapallon jälkeen useampi suurmaa tulee olemaan tyytymätön menestykseensä – tai esimerkiksi Italia siihen, ettei ole edes kisoissa mukana. Päävalmentajien vaihtoviikot alkavat, kun kisat on saatu pelattua.
Ei muuta kuin onkea veteen ja varmasti tärppää. Ellei Pep Guardiola sitten vain päätä ottaa etäisyyttä kaikesta ja pohtia ylipäänsä elämää. Ei sekään mikään yllätys olisi, vastaavia irtiottoja hän on tehnyt aiemminkin.
Jos uutinen vahvistetaan, alkaa ennennäkemätön spekulaatio siitä, missä Guardiola seuraavan kerran vaikuttaa. Tuskin hän jalkapalloa kokonaan jättää. Voi myös olla, että hän seuraa Kloppin polkua, pitää pitemmän aikalisän ja katsoo, huvittaako homma enää. Rahasta hänen ei tarvitse tehdä yhtään mitään, ei myöskään menestyksen vuoksi.
Ihan Kloppin polkua hän tuskin kuitenkaan astelee. Olisi hyvin vaikeaa kuvitella Pep Guardiolaa mainostamassa matkailupalveluita leveä hymy huulillaan. Jotenkin tuntuu, että hän on kuitenkin hieman liian vakavamielinen henkilö siihen. Mutta eihän sitä koskaan tiedä, mitä yhdellä kaikkien aikojen valmentajista on mielessään elämän seuraavassa vaiheessa.
Näkökulma: Panu Markkanen