Huuhkajien esitykset ovat olleet kolmen ottelun ajan todella heikkoja. Päävalmentaja Jacob Friisin potkuja vaaditaan joka suunnasta. Vaatimukset eivät ole missään nimessä perusteettomia. Kaikkea tanskalaisen erottaminen ei kuitenkaan välttämättä ratkaisisi, kirjoittaa toimittaja Panu Markkanen.

Suomi on pelannut kolme viimeisintä otteluaan todella huonosti. Se on fakta, jota kenenkään ei käy kiistäminen. Hyökkääminen on ollut saamatonta ja tehotonta. Huuhkajat on pystynyt tekemään pelitilannemaalin tai -maaleja vain San Marinoa vastaan. Monet pelaajat toistivat Albania-kotivoiton jälkeen, että vain tuloksella on merkitystä. Kyllä, tulokset ovat asia, joka tuo pisteitä sarjataulukkoon, mutta vain puolikas totuudesta se lopulta on.

Päävalmentaja Jacob Friis kommentoi ennen Budapestissa pelattua Valko-Venäjä-ottelua Iltalehdelle, että peliesitys on hänelle kaikki kaikessa.

– Emme voi sivuuttaa sitä, miltä pelimme näyttää, koska ainoastaan sillä voimme saavuttaa tuloksia, hän sanoi.

Samalla hän tuli kaivaneeksi osaltaan omaa hautaansa jo etukäteen. Ottelun esitys oli bensaa kaikkien Friisin potkuja vaativien asiantuntijoiden nuotioihin. Potkut eivät ole missään nimessä poissuljettu vaihtoehto.

Eniten kiinnittäisin kuitenkin huomiota Lukas Hradeckyn raivokkaisiin kommentteihin mm. Ylelle ottelun jälkeen. Joukkueen kapteeni ei muistini mukaan ole koskaan ruoskinut omiaan minkään esityksen jälkeen. Veikkaan, että nuoren joukkueen enemmistö on saanut kuulla myös joukkueen kesken Hradeckyn pyyhkeet tiistain otteista. Kyllä, valmennuksella on vastuu valmistaa joukkue pelaamaan, mutta on pelaajillakin oma vastuunsa siitä, miten kentällä suoritetaan. Ja mikä oli Glen Kamaran lähdön vaikutus? Sitä emme saa koskaan tietää, eikä sitä voi konkreettisesti koskaan selvittääkään.

Avainkysymys ilmoille

Tilanne ei ole missään nimessä Palloliiton johdolle helppo. Peliesitykset ovat olleet huonoja, mutta jälleen kerran törmätään avainkysymykseen: kuka tilalle?

No Mika Lehkosuo tietysti, huutaa verenhimoinen kuoro. Tai ihan sama kuka tahansa, kuuluu kaiun vastaus. Vaan onko asia korvaajan suhteen sittenkään noin yksioikoinen? Ei tietenkään ole. Kun omistaa näppäimistön ja nettiliittymän on asian vaatiminen jopa lapsellisenkin helppoa, mutta ei tämä maailma vaan ihan noin toimi.

Pikkuhuuhkajien ympärillä leijuu pelkkää positiivisuutta. Sekin on fakta. Alle 21-vuotiaiden maajoukkue on edennyt toista kertaa peräkkäin EM-jatkokarsintoihin, ja joukkue pursuaa talentteja, joita lähes koko jalkapalloa seuraava Suomi huutaa Huuhkajiin. Laitetaanko Friis kantamaan vastuu esityksistä JA siitä, että Pikkuhuuhkajista ei nostettu nähtyä enempää Huuhkajiin ja Lehkosuo saman tien tilalle?

Se tarkoittaisi Lehkosuon saavan kuukauden aikaa ottaa Huuhkajat ns. haltuun ennen Kansojen liigan ratkaisevia otteluita. Se olisi aivan liian vähäinen aika. Muistetaan, että ei siellä pelkkiä hänen käsiensä kautta Huuhkajiin kulkeneita pelaajia ole, ja ei pelitavan muuttaminen yhdestä toiseksi kävisi siinä ajassa, jonka Lehkosuo saisi.

Emme myöskään tiedä, peluuttaisiko Lehkosuo Huuhkajissa Maximum attack -jalkapalloaan? Aitiossa julkaistu Lehkosuon loistava henkilökuva antaisi ymmärtää, että jos Lehkosuo nostettaisiin Huuhkajien päävalmentajaksi, kääntäisi hän varmasti kaikki kivet sen eteen, että menestystä tulisi. Entä jos Lehkosuon päätelmä voittavaksi pelitavaksi olemassa olevalla materiaalilla olisikin se, että pelitapa pitääkin Huuhkajissa olla täysin päinvastainen Pikkuhuuhkajien nykyiseen verrattuna?

Siinä menisi kaikki tuttuusetu, joka Lehkosuon entisillä pelaajilla olisi tilanteessa. Mikä olisi siinä tilanteessa Lehkosuon palkkaamisesta saatu hyöty? En sano, että näin välttämättä kävisi, mutta mahdollista se olisi, ja se on jokaisen Friis-kriitikon myönnettävä.

Ja samaan hengenvetoon: Mika Lehkosuon onnistuminen Huuhkajissa iloisilla Pikkuhuuhkajista tutuilla pelin periaatteilla olisi aivan yhtä mahdollista kuin yllä kuvattu skenaario.

Pikahälytys ulkomailta olisi yksinkertaisesti hedelmätön ratkaisu. Kuka saataisiin ja mitä takeita lyhytaikaisen palkkasoturin onnistumiselle olisi?

Täyskäännös?

Kun maajoukkueen ns. kultaisesta sukupolvesta alettiin saada kentällä esiin enää viimeisiä höyryjä, alkoivat puheet nuorennusleikkauksesta, ja nämä puheet eivät ole sen jälkeen lakanneet. Välillä ne ovat hetkeksi laantuneet, mutta aina tasaisin väliajoin ne nostavat päätään. Nyt puheille on perustetta, kun Pikkuhuuhkajat menestyvät.

Mutta palataanpa taas Hradeckyn raivonpurkaukseen Ylellä.

– Junnufutista! Kaikki haluavat vielä nuoremman joukkueen. En ymmärrä.

Friis on hokenut joukkueen julkistuksesta lähtien, että sai valitakseen parhaan mahdollisen kokoonpanon. Tämä siis sen jälkeen todettuna, että Oliver Antman jäi pois iloisten perhesyiden ja Naatan Skyttä ja Rony Jansson loukkaantumisten takia.

Entä jos se ei ollutkaan totta? Mutta jos se ei ollutkaan totta siinä mielessä, että kaikkea mahdollista kokemusta ei valittu? Voisivatko esimerkiksi Fredrik Jensen, Jere Uronen ja Robert Ivanov olla taas potentiaalisia vaihtoehtoja kokoonpanoon?

Yhtä kaikki, Huuhkajat on tilanteessa, jossa edessä on häviävän pieni määrä positiivisia asioita. Yksi on se, että joukkueella on edelleen omissa käsissään oleva mahdollisuus voittaa Kansojen liigan lohkonsa. Päävalmentajanvaihdos on erittäin mahdollinen, mutta se pitää tehdä äärimmäisen tarkan ja perustellun harkinnan ja päätöksenteon myötä.

Kommentti: Panu Markkanen