HJK:ssa Lehtola vastasi ensin E10-ikäluokasta, jonka jälkeen hän siirtyi vastaamaan Nappulaklubista (E10, E11, E12). Kaudet 2009–2012 hän toimi HJK:n valmennusjohtajana.
Lehtola on futispiireissä herättänyt aina ihmisten keskuudessa ristiriitaisia ajatuksia, sillä hän tuominnut avoimesti esimerkiksi Kaikki Pelaa -systeemin sekä puhunut tasojoukkueiden puolesta jo nuorimmille ikäluokille. Tulosta on kuitenkin syntynyt, ja pelaajat ovat nauttineet hänen valmennuksestaan.
Miesten tasolla Lehtola on valmentanut FC Espoota kausina 2004 ja 2005. Silloin nuori joukkue pelasi Kakkosessa, mutta useampi pelaaja nousi Espoosta parrasvaloihin. Muun muassa Paulus Arajuuri, Nicholas Otaru, Kristian Kojola, Lassi Luoto sekä Tommi Vesala ponnistivat isot askeleet eteenpäin omilla urillaan.
HJK:n ja Lehtonen tiet erkanivat keväällä 2012.
– Tein edelliset seitsemän vuotta sellaista hommaa, jossa oli iso työnkuva, paljon pelaajia ja pelaajien vanhempia sekä toiminnan kehittämistä. Oli kova päätöksen paikka, kun mietin seuraavaa askelta. Mitä enemmän näin kesän aikana miesten pelejä, sitä enemmän se tuntui nyt parhaalta ratkaisulta. Gnistan oli tähän loistava sauma. Näen seurassa paljon mahdollisuuksia. Täällä on loistava kotistadion, hyvät tilat omaan toimintaan, tahtoa tehdä asioita paremmin ja ympärillä osaavia ihmisiä, Lehtola perusteli ehkä jopa hieman yllättävää valintaansa.
– Tavoite meillä on olla muutakin kuin Kakkosen joukkue. Pelaajakehitys on se mihin panostamme. Jo FC Espoossa oli tavoitteenani, että joko nousemme kimpassa ylemmäksi tai sitten potkin pelaajia pois ylemmäksi, Lehtola lisäsi.
Paljon kysyntää valmennushommiin
Kesän aikana Lehtolalle tarjottiin valmennushommia useasta eri seurasta.
– Siitä olen kiitollinen, ja siitä huomaa, että jotain on tehnyt oikein. Kun huhut alkoi kiertää, että lähden HJK:sta, sain silloin jo paljon yhteydenottoja. Se oli hyvä pohja ja antoi luottamusta. Kesällä en halunnut tehdä vielä mitään lupauksia, Lehtola kertoi.
– Vaihtoehtoja oli muun muassa liigajoukkueen kakkoseksi, Ykkösen joukkueen päävalmentajaksi ja sitten myös erilaisia juttuja nuorten parissa, Gnistan-luotsi tarkensi.
Menneellä kaudella Gnistanin päävalmentajana toimi Jani Honkavaara, jonka sopimus olisi kattanut vielä kauden 2013. Honkavaara kuitenkin jätti pestin perhesyiden takia.
– Löimme kättä päälle pari viikkoa sitten. Silloin nousu oli vielä mahdollinen. Jos nousu olisi tullut, olisi sopimusta vielä tarkasteltu uudestaan. Se oli itselle aika hankala juttu, sillä en oikein tiennyt mitä toivoa. Itselleni sarjatasolla ei ole niin väliä, kunhan on vaan mahdollisuus tehdä juttuja järkevästi. Jos olisimme nousseet, olisimme olleet aika lilliputti Ykkösessä, Lehtola totesi.
Muutoksia pelaajaryhmään?
Gnistanissa on pitkään pelannut yhdessä ns. ydinrunko, jonka avulla oulunkyläläiset ovat taistelleet Kakkosen lohkonsa kärkisijoista. Nyt kokoonpano saattaa nuorentua.
– Se on kiinnostava nähdä, että miten viime kauden pelaajat reagoivat, kun Lehtola tuli valmentajaksi.Tässä pitää pelata nyt järkevästi, että missä järjestyksessä mennään. Kakkosessa sopimukset ovat yleensä vuoden mittaisia ja nyt pitää nopeasti päättää, että onko viime vuoden joukkueesta mukana kuusi, kahdeksan tai esimerkiksi kymmenen pelaajaa. Sitten pitää päättää, kuinka paljon pelaajia tulee ulkopuolelta mukaan, Lehtola summaa tilanteen.
– Se on selvä, että jotain muutoksia tulee. Haluamme esimerkiksi lisää laatua, erityyppisiä pelaajia ja enemmän vaihtoehtoja, päävalmentaja jatkoi.
Valmennustiimissä on Lehtolan lisäksi myös IF Gnistanin tuore valmennuspäällikkö Pasi Hyyhö. Mukaan tulee vielä kolmas valmentaja sekä mv-valmentaja.
– Nyt kun pelit ovat loppu tältä kaudelta ja tämä sopimus tuli julki, niin tie helpottuu joukkueen rakentamisessa. Nyt ensin pistämme taustat kuntoon, Lehtola kertoi.
Myös Pasi Hyyhöllä on HJK-taustaa. Hän voitti seuran B-juniorien kansa Suomen mestaruuden kaudella 2011. Kyseisellä kaudella hänet palkittiin myös Suomen Jalkapallovalmentajien toimesta vuoden nuorten valmentajaksi. Kovin suuri ennustaja ei tarvitse olla, jos Gnistan yrittää houkutella pelaajia itselleen HJK:sta?
– On sieltä pelaajia listalla. Mutta ei sinne soitella ikäluokan parhaille 17-vuotiaille. Siellä on pelaajia, jotka eivät ole vielä valmiita liigaan. He voivat olla vaikka 20-vuotiaita. Varmasti sellaisia pelaajia yritämme saada ja myös nuorempiakin, Lehtola totesi.
– Ne pelaajat, joiden kanssa olen ollut eniten tekemisissä HJK:ssa, taitavat olla vielä liian nuoria, Lehtola jatkoi.
Ykkönen kova haaste
Gnistan ilmoitti ennen kauden 2012 alkamista, että tavoitteena on nousu Ykköseen. Tavoite ei aivan toteutunut, mutta jatkossa seura haluaa pelata Ykkösessä.
Pääkaupunkiseudulla Ykkönen on suuri haaste – sen ovat vuoronperään kokeneet KäPa, FC Espoo, GrIFK ja viimeksi HIFK. Kaikki lähtivät sarjaan pienellä budjetilla ja visiitti aiheutti kovia haasteita talouspuolelle. Kilpailu on niin kovaa, että sponsorien ja yleisön saaminen on enemmän kuin vaikeaa.
– Se on vaikea yhtälö, enkä halua yhtään haihatella. Se on kuitenkin paras vaihtoehto, että ensin rakennetaan tukeva pohja ja sitten vasta noustaan, Lehtola pohti.
Yleisön saaminen jalkapallokatsomoihin on vaikea tehtävä. Se on huomattu Veikkausliigassa, Ykkösessä ja Kakkosessa. Viime aikoina Veikkausliigassa on herätelty keskustelua jopa pudotuspeleistä.
– Ne ei kuulu futikseen. Ymmärrän kuitenkin pointin, että jotain pitää yrittää. Futiksessa on ollut mukana fiksuja ihmisiä, mutta missään ei ole pystytty rakentamaan mitään pysyvää.
Lehtola nostaa esiin kulttuurin, jossa jalkapallon seuraaminen periytyy “isältä pojalle”.
– Sitä tarvitaan lisää. Eli sellainen jalkapallosukupolvi pitää syntyä, joka kasvaa lajin pariin. Myös seuran pitää rakentaa itsestään toimiva, niin että se hoitaa pelaajia hyvin aina nappulasta aikuisiin. Edustusjoukkueella pitää olla myös jokin kiinteä yhteys sinne junioreihin. Edustuksen pelaajia pitää myös jalkauttaa esimerkiksi jalkapallokouluihin ja kouluihin. Jos pelaajat ovat kasvottomia, homma ei toimi. Armotonta työtä tämä kaikki vaatii, Lehtola päättää.
Kymppipaikka.fi / JS