Taisi tuo Aalborgin vieraspeli olla vielä syyskuun puolella, mutta sen jälkeen siis kolme hienoa voittoa putkeen, ja vieläpä “paperilla” top 6-jengejä vastaan, toki Odense ja FCK ovat alisuorittaneet niin kuin mekin, mut jos vilkasette sarjataulukkoa niin onhan se aivan älyttömän tasainen. Ja nämä jengit tulevat olemaan 33 pelin jälkeen siellä kuten mekin. Who knows, ehkä se taika on sitten syyskuun maaottelutauossa, kun paria viime vuotta tosiaan vertaa.

Noh, kalenteritaikauskot sikseen, ollaan pelattu paljon paremmin ja suoraviivaisemmin, niin eiköhän tulosta ole siis tullut. Jätkät alkaa laittaa palloja sisään hyvällä prosentilla ja puolustustukin rupeaa stabiloitumaan yllättävän hyvin, vaikkakin se ei välttämättä nollapelisaraketta tuijottaville ihmisille näykkään. Pikkuaskelia ollaan otettu oikeeseen suuntaan ja oon saletti, että niitä puhtaita lakanoita tule pian lisää.

Käydäänpä nopeasti tuon toinenkin otsikkoonkin viittava aihe läpi, ettei tä nyt liian pitkäks veny tänään. Aarhus-pelin jälkeen tosiaan pikku adrenaliinit päällä saatoin kirjoittaa vähän vähemmän viisaammat 140 merkkiä, ja eihän se ollut mikään ammattilaisen ratkasu. Valitettavasti tällä alalla ja varsinkin sosiaalisessa mediassa nykypäivänä on koneen ja kännyköiden takana semmosia typeryksiä ja turisteja, joiden jutut kannattaa jättää vaan sikseen. Tykkään lukea ihmisten mielipiteitä ja olla sosiaalisesti avoin faneille, mutta välillä saa kyllä aiheetonta lokaa, ainakin Brøndbyn paidassa, ja siihen totutaan koko ajan. Se on kannatetuin seura Tanskassa, mutta sitten vastapainoksi myös vihatuin, pikku fun fact.

Valitettavasti vielä syyskuun viimisimpinä päivinä kantautuivat vähän huonommat uutiset Turusta. Toki seura, sen ydin ja arvot eivät katoa mihinkään, mutta leikkauksia tullaan tekemään. Vaikea vuosi ollut sielläpäin takana ja se saattaa nyt saada vähän liialliset seuraukset. Urheilullisesti ja samalla taloudellisesti suurin paukku oli totta kai europettymykset, liigassa ja cupissa olen nyt melkein sitä mieltä, että voi tapahtua ihan mitä tahansa kun pelataan 40 peliä about 180 päivään.

Perusta on kunnossa, junnutuotanto kohdillaan (viimisimpänä tulokkaana Jere Aalto, terveisiä sinne, oli kiva katella highlightteja), joten ei tässä nyt todellakaan ihan kirvestä kaivoon tarvitse heittää.

Vertaan itse asiassa suoraan vuoden 2011 Esbjergiin tätä hommaa. Me tiputtiin sillon divariin ja rahat oli lopussa, divarissa omat juniorit höystettynä tietenkin muutamalla kokeneemmalla jätkällä saivat ykkösjoukkueessa enemmän ja enemmän pelejä ja sitä kautta rutiinia, joten pointtina siis se, että älkää katsoko tätä kaikkea liian negatiivisesti. Jalkapallomaailmassa tapahtuu aina hyviä sekä huonompia asioita, toinen asia on se miten niistä huonommista ajoista noustaan, ja näen että Tepsin johdossa on päteviä ihmisiä ratkaisemaan nämä asiat. Ehkä se ei tapahdu niin nopeasti kuin Esbjergissä, mutta olen saletti, että kovalla työllä se tapahtuu muutamassa vuodessa. Mustavalkoista sydäntä tarvitaan nyt eniten, joten kannustakaa, seuratkaa ja jaksakaa odottaa.

Näihin sanoihin, tai oikeastaan näiden sanojen vastapainoksi, muistakaa ihmiset ennen kaikkea, se on vain jalkapalloa.

LH.