Huhtikuun saldona löytyy siis tarkemmin katsoen neljä voittoa liigassa, kaks kertaa otettiin käkättimeen tilastotappiot ja mentiin finaaliin cupissa. Maustettuna erinomaisella maaliskuulla, johdetaan käytännössä kevään sarjataulukkoa. Europaikka on omissa käsissä jopa kahdessa kilpailussa, aikamoista. Cupin toinen semifinaali oli jo jotain taianomaista, jatkoaikavoitto takaa-ajoasemista innosti jopa muutaman suomalaisen kaverini ansiosta koko paikallisen katkarapukatsomon. Huikeita hetkiä. Toivon vilpittömästi nyt ettei oikeasti paskota housuihimme ja leijailla pilvissä toukokuussa. Iso kuukausi edessä koko Esbjergille. Työn, tahdon ja uskon kautta mennään. Jos ei muu, niin meikäläinen aikoo siitä pitää huolen.

Kun puhun koko Esbjergistä, niin se on osittain totta. Täällä cupfinaalin liput ovat menneet kuin niille kuulusille kuumille kiville. Pelipäivä on helatorstai, pyhäpäivä ja seura on mielestäni tehnyt erinomaista duunia sen eteen, että saataisiin mahdollisimman moni sinivalkosydän paikalle. Tarjolla on fanibusseja, perhebusseja erilaisia pikkubussipaketteja privaattiryhmille ja vielä omin avuin tuleviakin tuetaan fanikamojen avulla. 15 000 esbjergiläistä odotellaan paikalle. Kuudesosa koko kaupungista lähteen giganttisena aaltona kohti pääkaupunkia. Mä haluun tehdä tulevasta helatorstaista mun parhaan ikinä, piste.

Otetaan muutama sananen myöskin kentän ulkopuolisesta henkilökohtasesta sirkuksesta. Kaikki hommat on vielä hyvässä neuvotteluvaiheessa, muutamia tarjouksia tullut eri puolilta ja niihin tullaan saamaan mitä todennäköisimmin selkoa ennen kun meikäläisen nokka suuntaa Suomen kesää kohti. Jään mielelläni, mutta myöskin lähtisin mielelläni. Pääasia on selkeän peliajan tavote.

Kutakuinkin tälläistä täällä siis taas. Varmaan kun tämän ootte lukeneet niin vappu jo suurimmilta osin ohitettu, mutta hyviä vappuja Suomeen silti ja lämpenevää kesän tuloa! Mä lähden tänään simalle Aarhuusiin, Peetu kuulemma valmistellut takavajassa omia sekotuksiaan. Palaillaan!

LH