Yhdysvaltalainen koripallovalmentaja John Wooden oli tunnettu siitä, kuinka hän antoi aktiivisesti palautetta pelaajilleen. Eräässä hänen valmennuskäyttäytymistä tutkivassa tutkimuksessa huomattiin herra Woodenin käyttävän yli puolet valmennusajastaan ohjeistukseen. Laadukas ja riittävä palaute on tärkeää halutessamme kehittyä.
FC Midtjyllandissa pelaajien kanssa jutellaan jatkuvasti kehittymisestä ja kaksi kertaa vuodessa käydään isompi keskustelu, jossa sovitaan ja seurataan niin sanottua master plania. Palautetta pelaajat saavat myös fyysisistä sekä psykologisista testeistä.
Harjoituksissa pelaajat saivat paljon palautetta kahdesta syystä. Ensinnäkin valmentajat olivat asiantuntevia, jolloin he tiesivät suoritusten avainkohdat ja antoivat näistä paljon lyhyitä ohjeita pelaajille. Toinen syy kävi ilmi Tanskalainen kultakaivos -kirjoituksessani, jossa kerrottiin valmentajia olleen harjoituksissa parhaimmillaan yhdeksän. Näin palautetta pystyttiin antamaan pelaajille useamman valmentajan toimesta.
Palautteen laatu oli suurimmaksi osaksi korjaavaa ja positiivista. Pelien aikana harjoitusta ei yleensä pysäytetty, vaan palaute annettiin pelin sisällä sekä taukojen aikana, jolloin valmentajat pyrähtivät pelaajien luo kuin lintuparvi antamaan palautetta.
Torstaiaamun pelipaikkakohtaisista harjoituksista jäi mieleen mieltäni aiemmin askarruttanut asia, ponnistaminen. U17-joukkueen vastuuvalmentaja Svend Graversen veti toppareille pääpeliharjoituksia, joissa hän opetti toppareita ponnistamaan kahdella jalalla hieman lentopallon ponnistustekniikan tavoin. Tämän tekniikan hän sanoi olevan tärkeä hyökkääjien kanssa kamppailtaessa. Samaa tekniikkaa Svend opetti keskityksistä maalintekoon tiedostaen myös tietyissä tilanteissa yhdellä jalalla ponnistamisen tarpeellisuuden.
Toinen mieltä askarruttanut asia näkyi Bröndbyssä, jossa edustusjoukkueen maalivahtivalmentaja veti näyttöharjoituksen U19–joukkueelle koulutustaan varten. Kyseessä oli pelinavausharjoitus, jossa maalivahteja ohjeistettiin avaamaan peliä rohkeasti lyhyillä syötöillä.
Mielenkiintoinen yksityiskohta maalivahdin sijoittumiseen liittyen oli, että tämä nousi välillä jopa toppareiden väliin. Maalivahti saattoi kuljettaa palloa lähelle prässääviä pelaajia ja antaa rohkeasti lyhyen syötön keskikentälle. Maalivahtivalmentaja kertoi harjoituksen jälkeen haluavansa kehittää maalivahteja rohkeammiksi, mutta epäselväksi jäi, halutaanko heidän joskus pelaavan toppareiden välissä ylempänä kuin maalivahdit normaalisti nykyään pelaavat.
Tanskan matkaa on vielä jäljellä parin kolumnin verran. Hyvää uutta vuotta kaikille,
Jani Sarajärvi
Lue myös: Jani Sarajärvi: “Opintomatkalle Eurooppaan”
Lue myös: Jani Sarajärvi: Tanskalainen kultakaivos
Lue myös: Jani Sarajärvi: Jään päällä
Jani Sarajärvi on entinen jalkapalloilija ja nykyinen valmentaja. Hän on FC Kurenpoikien kasvatti, mutta on pelannut uransa aikana muun muassa VPS:ssa, IFK Norrköpingissä, AC Allianssissa, FF Jarossa sekä TPS:ssa. Hänellä on tilillään myös yksi A-maaottelu. Parin edelliskauden ajan Sarajärvi on toiminut Kakkosessa pelaavan FC YPA:n sekä Futsal-liigan Sievi Futsalin päävalmentajana. Sarajärvi pitää välivuotta valmennuksesta ja aikoo ammentaa oppia ulkomailta. Hän raportoi opintomatkansa edesottamuksista Kymppipaikalle.
