Mistä junioripelaaja tietää, että hän on kehittynyt? Mistä juniorivalmentaja tietää, ovatko hänen pelaajansa kehittyneet? Näihin kysymyksiin yritetään vastata eri puolilla maailmaa eri tavoin. Esimerkiksi Suomessa Sami Hyypiä Akatemia on rakentanut kehittymisen seurantakonseptin, jonka avulla on tarkoitus akatemian esittelyn mukaisesti “..varmistaa suomalaisten pelaajien kehittyminen oikeassa aikataulussa ja painottaa harjoittelua oikeaan suuntaan eri ikävaiheissa.”
Ottamatta kantaa erilaisten kehittymisten seurantakonseptien tarpeellisuuteen tai paremmuuteen suhteessa toisiinsa esittelen kirjoituksessani matkalla näkemistäni juniorien kehittymisen seurantakonsepteista kaksi. Oikeastaan näistä vain ensimmäinen, Hollannin AZ Alkmaarin junioriakatemiassa näkemäni malli, on oikea seurantakonsepti. Toinen, Espanjassa esimerkiksi Elche CF -liigajoukkueen akatemiassa näkemäni malli on enemmänkin ideologia tai ajatus siitä, miten pelaajien kehittymistä seurataan. Jälkimmäiseen ideologiaan törmäsin muuallakin Espanjassa.
AZ Alkmaarin akatemiassa pelaajien kehittymistä seurataan monin eri mittarein. Fyysiset ja psykologiset testit tehdään kaksi kertaa vuodessa, jolloin pelaajan kehitystä voidaan seurata näillä osa-alueilla vuodesta toiseen. Lisäksi testien perusteella arvioidaan tarve esimerkiksi erityiselle fyysiselle tai psykologiselle ohjelmalle. Pelaajia arvioitaessa yritetään ottaa huomioon heidän potentiaalinsa, jolloin heitä ei arvioida pelkästään sen hetkisten tulostensa pohjalta. Pelaajille tehdään arvio biologisesta iästä Groningenin yliopistossa kehitetyn kaavan mukaan, jolloin testitulokset pystytään paremmin suhteuttamaan pelaajan kehitystasoon.
Fyysisiin testeihin kuuluivat nopeus 10m / 30m, kaksi eri ketteryystestiä, kinkat yhdellä jalalla (3 hyppyä) pysähdyksellä ja ilman pysähdystä sekä 16-vuotiaille ja sitä vanhemmille yksi Yo-Yo-kestävyystesteistä. Lisäksi pelaajille tehtiin akatemian fysioterapeuttien johdolla liikkuvuus- ja kehonhallintatestejä, joihin kuuluivat muun muassa valakyykky, eteen- ja sivutaivutukset seisaaltaan ja teräsmies normaalisti (kuva 1.) sekä saman puolen käden- ja jalannostolla ylös. Jos liikkuvuus- tai kehonhallintatesteissä löytyi ongelmia, tekivät fysioterapeutit pelaajalle myöhemmin tarkemmat testit ja ohjelman ongelmien korjaamiseksi.
Kuva 1. Teräsmies (easyvigour.net).
Saman päivän aikana pelaajille tehtiin myös psykologiset testit, joiden perusteella saadaan selville pelaajien “cognitive ability”. Testejä johtanut akatemian Inspanningsfysioloog Niels Kok avasi hieman cognitive ability –käsitettä: siihen liittyy hänen mukaansa esimerkiksi pelaajan kyky tehdä päätöksiä ja aika päätöksien tekemiseen. Itselle tuli mieleen ajatus tietokoneesta. Kuinka hyvä prosessori sinulla on, kuinka paljon ja minkälaatuisia päätöksiä pystyt tekemään tietyssä ajassa? Älykkyys liittyy tähän käsitteeseen. Nielsin mukaan cognitive abilitylla ja pelaajan laatuisuudella on keskenään vahva korrelaatio.
Espanjassa näkemissäni paikoissa kehittymisen seurannan ajatus on erilainen kuin AZ Alkmaarissa. Esimerkiksi Jyrki Finnäksen 2000-syntyneelle Rico-pojalle ensimmäiset fyysiset testit on tehty Elchen akatemiassa paikallisen yliopiston johdolla tänä keväänä. Useissa paikoissa fyysisiä testejä ei nuorille pelaajille tehdä ollenkaan.
Pelaajia testataan silti koko ajan, mutta eri tavoilla. Harjoitukset ja pelit ovat testejä siitä, kuinka hyvin osaat pelata jalkapalloa. Esimerkiksi topparilta edellytetään tiettyjä, hänen pelipaikallaan tärkeitä suorituksia. Jos hän ei pysty niitä pelissä tekemään laadukkaasti, testi ei ole mennyt hyvin. Tärkein testi on siis itse peli. Kuinka usein ja laadukkaasti suoritat tehtäviä, joita pelipaikallasi tulee tehdä?
AZ Alkmaarissa toteutettava kehittymisen seuranta eroaa Espanjassa näkemästäni ajatuksesta, ja kummallakin on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Toivon sinun kirjoittavan kommenttikenttään omat mietteesi edellä mainituista asioista. Mitä mieltä sinä olet eri tavoista seurata kehittymistä?
Jani Sarajärvi
Lue myös: Jani Sarajärvi: “Opintomatkalle Eurooppaan”
Lue myös: Jani Sarajärvi: Tanskalainen kultakaivos
Lue myös: Jani Sarajärvi: Jään päällä
Lue myös: Jani Sarajärvi: Palautteen tärkeys
Lue myös:Jani Sarajärvi: Tanskalainen kultakaivos vol. 2
Lue myös: Jani Sarajärvi:Inssin jälkeen alkaa oppiminen
Lue myös: Jani Sarajärvi: Päätöksiä, päätöksiä
Lue myös: Jani Sarajärvi: Harjoitusmäärät ja omaehtoinen harjoittelu
Lue myös: Jani Sarajärvi: Lisäoppia maailmalta
Jani Sarajärvi on entinen jalkapalloilija ja nykyinen valmentaja. Hän on FC Kurenpoikien kasvatti, mutta on pelannut uransa aikana muun muassa VPS:ssa, IFK Norrköpingissä, AC Allianssissa, FF Jarossa sekä TPS:ssa. Hänellä on tilillään myös yksi A-maaottelu. Parin edelliskauden ajan Sarajärvi on toiminut Kakkosessa pelaavan FC YPA:n sekä Futsal-liigan Sievi Futsalin päävalmentajana. Sarajärvi pitää välivuotta valmennuksesta ja ammentaa oppia ulkomailta. Hän on raportoinut opintomatkansa edesottamuksista Kymppipaikalle.
