Matka jatkuu ja silmät aukeavat entisestään. Hollannissa ja AZ Alkmaarissa tutustuin seuran junioritoimintaan kahden viikon ajan. Käsittelen tässä kirjoituksessa seuran junioreiden harjoitusmääriä, omaehtoiseen harjoitteluun panostamista ja harjoittelun ohjelmointia AZ:ssa sekä vertailun vuoksi FC Midtjyllandissa.

Junioreiden harjoitusmäärät vaihtelevat paljon eri seurojen ja eri yksilöiden välillä. Matkalla olen nähnyt monia erilaisia näkökulmia, esimerkiksi Futbol Saloun akatemiassa harjoiteltiin jo 13–14-vuotiaana 12 kertaa viikossa pelien lisäksi.

AZ Alkmaarissa junioreiden harjoitusmäärät olivat normaalisti seuraavat:

U12

U13

U14

U15

U16

U17

U19

Jalkapalloharjoitus krt / viikko

4

5

5

5

7

7

7

Fyysinen harjoitus kuntosalilla h / viikko

1

1

2

2

2

Pelejä viikossa

1-2

1-2

1-2

1-2

1-2

1-2

1-2

Seura halusi nostaa U12-joukkueenkin harjoitusmääriä, mutta se oli vaikeaa kuljetusten ja koulun vuoksi. Ajatuksena oli junioritoimintaa johtavan Aloys Wijnkerin mukaan, että jonakin päivänä U12-junioreille olisi aamulla joukkueharjoitus ja iltapäivällä pelaajat tuotaisiin harjoituskeskukseen pelailemaan keskenään. Hollannissakin ongelmana on pihapelien väheneminen, ja seura haluaa nostaa pelailun kulttuuria esille.

U16–U17 harjoittelee kahdesti päivässä tiistaisin ja torstaisin, U19 kahdesti päivässä tiistaisin ja keskiviikkoisin. Fyysiset harjoitukset tehdään yleensä ennen tai jälkeen joukkueharjoituksen 30–45 minuutin mittaisina harjoituksina. Esimerkiksi U19 tekee puolen tunnin kuntosaliharjoituksen neljä kertaa viikossa. Sunnuntait ovat yleensä lepopäiviä.

Yksi tärkeimmistä matkalla näkemistäni asioista oli pelaajien omalla ajalla tapahtuvaan harjoitteluun panostaminen. Pelaajien kanssa keskusteltiin heidän vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Tämän perusteella pelaaja suunnitteli yhdessä valmentajan kanssa itselleen ohjelman kehittääkseen teknistä tai fyysistä ominaisuuttaan. Jollakin pelaajalla saattoi olla tavoitteena kehittää 1v1-hyökkäämistä ja jollakin 1v1-puolustamista, joten nämä pelaajat pystyivät kehittelemään yhteisen harjoitteen.

Omat harjoitukset tehtiin puoli tuntia ennen joukkueharjoituksia. Pelaajat tekivät itse omat harjoitteensa, valmentajat vain katselivat tai antoivat pieniä vinkkejä pelaajille. Tällä tavalla yritettiin kehittää pelaajien sisäistä motivaatiota ja itsereflektiota. Harjoittelu ei ollut suunnittelun ja toteutuksen osalta puhtaasti omaehtoista, mutta kuten harjoitusmääristä kerrottaessa kävi ilmi, halusi seura tukea myös pelaajien pelailua.

Harjoittelun ohjelmointi

AZ Alkmaarin junioritoimintaa johtava Aloys Wijnker painotti seuran filosofian, arvojen ja vision tärkeyttä. Seuralla oli selkeät visiot siitä, millaisia pelaajia haluttiin kehittää. Kaikki tekeminen pienistä arkipäivän asioista isompiin linjoihin liittyi seuran visioihin, jotka saattoi nähdä harjoituskeskuksen seinillä.

Harjoittelun ohjelmointi on yksi tapa visioiden käytännöllistämiseen ja tärkeä apuväline erityisesti valmentajille. Selkeän suunnitelman avulla voidaan vähentää epävarmuudesta johtuvaa stressiä ja keskittää ajatukset olennaiseen. Ohjelmointeja on erilaisia, esittelen seuraavaksi AZ Alkmaarin kaikkien juniorijoukkueiden ja FC Midtjyllandin akatemian (U17–U19) ohjelmointien pääpiirteet.

AZ Alkmaarin ajattelumallissa kenttä jaettiin Louis van Gaalin oppien mukaisesti neljään osaan:

Ohjelmoinnin perusta oli kentän nelijako. Joukkueet harjoittelivat hyökkäys- ja puolustuspeliä kahden viikon jaksoissa. Ohjelmassa saattoi olla painopisteenä esimerkiksi kaksi viikkoa hyökkäyspeli phase 1–2 ja seuraavat kaksi viikkoa puolustuspeli phase 1–2.

Painopisteiden harjoittelu toteutettiin ikäluokalle sopivilla harjoitteilla, jotka valmentajat saivat suunnitella itse. Vierailuni aikana painopiste oli puolustuspeli phase 1–2, jolloin esimerkiksi jalkapallokoululaisille (~10 v) opetettiin puolustusasentoa ja jalkatyöskentelyä puolustettaessa.

FC Midtjyllandissa akatemian valmentajat suunnittelivat ohjelmointia puolivuosittain. Ohjelmoinnissa päätettiin neljä isoa teemaa, joita toteutettiin harjoittelussa 5–6 viikkoa kerrallaan. Ohjelmaa voitiin muuttaa tarpeen mukaan, esimerkiksi tärkeän turnauksen lähestyessä valmentajat saattoivat painottaa turnauksessa mahdollisesti tarvittavia asioita.

FC Midtjyllandissa hyökkäys- ja puolustuspelin teemat olivat harjoittelun painopisteinä yhtä aikaa. Tutustumishetkelläni akatemian joukkueiden pääteemat olivat seuraavat:

1. Murtautuminen ja maalinteko / alhaalla puolustaminen

2. Positiiviset ja negatiiviset tilanteenvaihdot (hetket, jolloin joukkue saa pallon haltuunsa tai menettää pallon)

3. Pelin avaaminen / korkea prässi

4. Pelin rakentelu / puolustaminen keskialueella

Edellä esitellyt ohjelmoinnit sisälsivät vain päätavoitteet. Ohjelmointien pää- ja alatavoitteet ovat vaihdelleet eri paikoissa sen mukaan, mitä asioita seuroissa pidetään tärkeinä. Seurat ovat valinneet erilaisia teitä ja kulkevat niitä päämäärätietoisesti eteenpäin.

Toivottavasti kirjoitukset ovat herättäneet ajatuksia. Juttuihin tulee nyt tauko, koska jatkosuunnitelmani ovat auki. Hyvää kevään jatkoa ja energiaa kaikille!

Jani Sarajärvi

Lue myös: Jani Sarajärvi: ”Opintomatkalle Eurooppaan”

Lue myös: Jani Sarajärvi: Tanskalainen kultakaivos

Lue myös: Jani Sarajärvi: Jään päällä

Lue myös: Jani Sarajärvi: Palautteen tärkeys

Lue myös:Jani Sarajärvi: Tanskalainen kultakaivos vol. 2

Lue myös: Jani Sarajärvi:Inssin jälkeen alkaa oppiminen

Lue myös: Jani Sarajärvi: Päätöksiä, päätöksiä

Jani Sarajärvi on entinen jalkapalloilija ja nykyinen valmentaja. Hän on FC Kurenpoikien kasvatti, mutta on pelannut uransa aikana muun muassa VPS:ssa, IFK Norrköpingissä, AC Allianssissa, FF Jarossa sekä TPS:ssa. Hänellä on tilillään myös yksi A-maaottelu. Parin edelliskauden ajan Sarajärvi on toiminut Kakkosessa pelaavan FC YPA:n sekä Futsal-liigan Sievi Futsalin päävalmentajana. Sarajärvi pitää välivuotta valmennuksesta ja ammentaa oppia ulkomailta. Hän on raportoinut opintomatkansa edesottamuksista Kymppipaikalle.