– Suomalainen jalkapallo on menettänyt tänään yhden kaikkein suurimmista hahmoistaan. Aulis Rytkönen oli jotain käsittämättömän isoa niin pelikentällä pelaajana kuin kentän ulkopuolella valmentajana. Ja ihmisenä hän oli helposti lähestyttävä, viisas, charmantti ja hyvin lämmin, Palloliiton puheenjohtaja Pertti Alaja kertoo liiton verkkosivuilla.
Karttulassa syntynyt Rytkönen muistetaan ennen kaikkea taitopelaajana. Kuopion Työväen Urheilijoiden kasvatti murtautui vain 16-vuotiaana Kuopion Palloseuran edustusjoukkueeseen. Vain kolme vuotta myöhemmin hyökkääjä puki päälleen jo A-maajoukkueen edustusasun. Tieto uskomattoman taitavasta suomalaispelaajasta saavutti nopeasti eurooppalaiset seurat, ja Rytkönen siirtyikin Ranskaan Toulouse FC:n riveihin Helsingin Olympialaisten jälkeen vuonna 1952.
Rytkösen taito, nopeus, tyylikkyys ja mallikelpoinen käytös toivat hänelle Ranskassa nopeasti lempinimen Monsieur Magic. Taikuri oli nostamassa maaleillaan ja syötöillään Toulousea Ranskan pääsarjaan keväällä 1953. Toulousen kanssa Rytkösen suurimmaksi saavutukseksi jäi vuoden 1957 cup-voitto. Loppuottelussa suomalaiskärki syötti yhteensä neljä maalia.
– Aulis raivasi tiet muiden suomalaisten tulla ammattilaiseksi. Hänen taitavuutensa sävähdytti missä ikinä Monsieur Magic esiintyi pallon kanssa. Auliksen uudisraivaukseen ei kuulunut peliuran jälkeen vain miesten valmentaminen vaan hän antoi osaamisensa täydestä sydämestään myös jalkapalloa pelaaville naisille, Alaja jatkaa.
Ura Ranskassa päättyi loukkaantumisten myötä vuonna 1960. Suomeen saavuttuaan Rytkönen teki pelaajavalmentajasopimuksen Helsingin Jalkapalloklubin kanssa, tuloksena Suomen mestaruus vuonna 1964. Rytkönen ehti valmentaa HJK:n eri joukkueita yhteensä neljänä vuosikymmenenä. Hän on edelleen ainoa valmentaja, jolla on Suomen mestaruus niin miesten kuin naistenkin pääsarjasta.
– En koskaan unohda erästä HJK:n miesten edustusjoukkueen harjoitusta 1970-luvun alkupuolella Olympiastadionin sisäradalla. Keskivartaloa harjoitettiin, ja tämä Aulis pesi meidät jokaisen vatsalihasliikkeissä eikä ollut moksiskaan, Alaja muistelee.
A-maajoukkueessa Rytkönen pelasi yhteensä 37 ottelua, joissa hän teki seitsemän maalia. Myös maajoukkueen johtotehtävät tulivat tutuiksi Rytkösen toimiessa joukkueen managerina vuosina 1975–1978.
Suomen Palloliitto palkitsi Aulis Rytkösen ansioistaan jalkapallon parissa vuonna 2007 Captain’s Ballilla. Ainaisjäseneksi hänet kutsuttiin vuonna 1982 ja kunniajäseneksi 2007. Kultaisen ansiomerkin pelaaja-ansioistaan Rytkönen sai vuonna 1950. Vuoden pelaajaksi Rytkönen valittiin vuosina 1949, 1950 ja 1952. Jalkapallon Hall of Fameen hänet nimettiin vuonna 1993. Rytkönen sai myös ensimmäisenä jalkapalloilijana Suomen valtion myöntämän Pro urheilu-palkinnon 2003.
– Ajatuksemme ja osanottomme ovat nyt lähiomaisten luona. Jäämme syvällä kiitollisuudella kaipaamaan Aulista. Hänen muistonsa ja jalkapallotyönsä ovat kirjoitetut ikiajoiksi suomalaisen jalkapallokertomuksen etusivuille.
Lähde: www.palloliitto.fi
