Päivisin Koso toimii Vantaalla opetustehtävissä, jonka jälkeen ovat ensin omat harjoitukset ja sitten hän rientää valmentamaan VJS:n ja TiPS:n B-tyttöjen yhteisjoukkueen harjoituksia. Koson päivä alkaa noin kello kahdeksalta aamulla ja saattaa päättyä vasta 21.30 aikoihin.
– Työkuviot ovat sillä tavalla, että minulla on kolme työtä yhdessä talossa. Toimin sivutoimisena tuntiopettajana liikunnassa, vedän liikuntakerhoa ja toimin myös koulunkäyntiavustajana. Sen jälkeen on omat treenit ja siitä sitten toiselle kentälle valmentamaan junioreita. Kyllä siinä aika pitkiä päiviä tulee, Koso valottaa.
Pitkäksi venyvät päivät eivät haittaa Kosoa. Hän on pystynyt järjestämään asiansa siten, että aikaa jää myös tärkeälle levolle.
– Olemme sopineet, että torstaisin minulla on lepopäivä ja käyn silloin vain päivätöissä. Yleensä myös viikonloppuisin on vähintään toinen päivä vapaana. Olen löytänyt asioita mitä tykkään tehdä, ettei näihin hommiin tarvitse etsiä energiaa. Työkin on liikuntapainotteista, niin se auttaa tietenkin.
Koso on huomannut, että työt ovat hyvä keino saada ajatuksia pois jalkapallosta.
– Päivätöissä pääpaino on kaikessa muussa kuin jalkapallossa, vaikka tietenkin pelaamme myös jalkapalloa. Se tuo tasapainoa ja pääsee juttelemaan lasten ja nuorten kanssa muustakin kuin jalkapallosta.
Monen asian yhdistäminen saattaa olla vaikeaa ja siitä seuraa se, ettei kaikkeen pysty keskittymään täysin sataprosenttisesti. Koson mukaan hänen ei ole kuitenkaan tarvinnut tehdä kompromisseja asian suhteen.
– Töiden ja omien treenien välillä on yleensä se tunti-pari, joten siinä kyllä ehtii nollaamaan asiat ja keskittyä treeneihin. Työni on myös sen luontoista, ettei töitä tarvitse tuoda kotiin.
Koso myöntää, että tulevaisuudessa valmentaminen saattaa kiinnostaa entistä enemmän. Pelikengät kulkevat edelleen tiukasti matkassa mukana.
– En sulje sitä vaihtoehtoa pois. Ei tiedä vaikka siitä saisi ammatin joskus, mutta kun peliura on vielä käynnissä, niin en aio tehdä mitään harppauksia sen suhteen. Olen menossa valmentajakoulutuksiin, mutta päivä kerrallaan.
Pelikentällä Koson ja PK-35 Vantaan viime kausi oli pettymys. Koson kausi loppui kesällä loukkaantumiseen ja PK-35 Vantaalle jäi käteen hopeamitalit sekä Naisten Liigasta että Suomen Cupista. Koso myöntää, että PK-35 Vantaa lähtee tulevaan kauteen hyvin nälkäisenä.
– Meillä oli vaikea kausi ja taso ailahteli paljon. Emme ole missään nimessä tyytyväisiä kahteen hopeaan ja se on näkynyt tämän talven arjessa. Meillä on halu ja tahto näyttää, että pystymme parempaan. Ei tarvitse kaivaa nälkää, vaan se tulee sisältä.
PK-35 Vantaa oli hallinnut Suomen kenttiä viime vuodet, sillä vantaalaiset olivat ennen viime kautta voittaneet kuusi mestaruutta seitsemänä edelliskautena ja peräkkäisiä mestaruuksia tilillä oli kolme. Viime kaudella valtikka vaihtui, kun Honka juhli viime hetken maalillaan Naisten Liigan mestaruutta ja HJK nappasi Suomen Cupin mestaruuden vantaalaisten nenän edestä.
– Viime kausi toimi meille ison herätyksenä. Paineet ovat aina mestareilla ja meillä oli niitä muutama peräkkäin, joten ne vielä kasautuivat. Positiivista, että Naisten Liiga on nyt tasaisempi. Otamme viime kaudesta ne hyvät asiat mukaan ja lähdemme parantamaan tulevalle kaudelle.
Naisten Liiga käynnistyy jälleen maaliskuun lopulla ja tulevasta kaudesta on jo nyt povattu erittäin mielenkiintoista ja tasaista. Koson mukaan Naisten Liigan taso on koko ajan ottanut askeleita eteenpäin.
– Eri joukkueet pelaavat nyt eri pelisysteemeillä ja omalla pelitavalla. Aikaisemmin kaikki pelasivat enemmän tai vähemmän samalla tavalla, mutta nyt joukkueilla on myös erilaisia tavoitteita otteluiden sisällä.
Naisten Liiga pyörähtää käyntiin 24.3.
