HJK oli tiedotustuulella perjantaina. Ensin Klubi julkaisi uuden serbitopparinsa sopimuksen eli virallisti sen, minkä MTV julkaisi jo pari päivää sitten. Sen jälkeen tiedotettiin, että Kai Meriluoto jättää HJK:n ja siirtyy Ruotsiin. Tämä oli yllätys, sillä Meriluoto pelasi hyvin lupaavasti paluunsa jälkeen. Olisi jotenkin kuvitellut, että hänellä olisi ollut käyttöä loppukaudesta.
Toisaalta Meriluodon sopimus oli loppumassa, joten vaihtoehdot olivat jatkosopimus tai jonkun rahasumman varmistaminen. Kenties jatkoa tarjottiinkin, mutta ymmärrettävästi Meriluoto halusi muualle. HJK:ssa hän on roikkunut jo pitkään, ilman, että pysyvää vastuuta on tarjottu. Voi vain kuvitella, että Meriluoto pohti, että miksi tämä olisi muutunut jatkossakaan. Valinta oli ymmärrettävä.
Sen sijaan maalivahti Thijmen Nijhuisin lähdön ei pitänyt olla yllätys kenellekään. Jossain asiaa sellaisena pidettiin, mutta jos on pitänyt mitenkään korvia auki, Nijhuisin myynti oli täysin odotettavissa. Miehen otteet eivät varmasti vakuuttaneet seurajohtoa, joten taival HJK:ssa olisi joka tapauksessa päättynyt tähän kauteen. Nyt hänestäkin sai korvauksen, tosin korvaus oli tuskin syy, miksi Nijhuisista haluttiin eroon ja nopeasti.
Sportti.com kirjoitti muutama päivä sitten jutun tapahtumasarjasta ennen maanantain Inter-ottelua. Myös ”Suoraa puhetta Veikkausliigasta” -podcast käsitteli asiaa. Koska kukaan ei ole asiaa kommentoinut virallisesti, ollaan huhujen varassa – mutta todella vahvojen huhujen. Niiden mukaan Nijhuis raivostui, kun valmennusjohto ilmoitti, ettei hän tule pelaamaan maanantain ottelussa. Tämän seurauksena itsetietoinen hollantilainen ilmoitti, ettei tule sitten edes penkille. Eikä tullut.
Maalissa oli Elmo Henriksson ja penkillä Alex Ramula. Miika Nuutinen valotti sen verran tapahtuman taustoja, että hän kertoi päätöksen syyn Nijhuisin pelaamattomuudesta olleen ”urheilullinen”. Eli loukkaantumisesta ei ollut kyse.
Koska huhut pitävät todennäköisesti paikkaansa, HJK oli pakkotilanteessa. Pelaaja, joka kieltäytyy tekemästä työtään – oli se sitten tolppien välissä tai penkillä – luo pukukoppiin sietämättömän paineen. Tietysti kaikki haluavat pelata, mutta harva pelaaja reagoi niin kuin Nijhuisin kerrottiin reagoineen. On täysin selvää, että tuollaisen jälkeen on vain kaksi vaihtoehtoa: pelaaja pyytää koko joukkueelta ja valmennusjohdolta vilpittömästi anteeksi ja toivoo armoa – tai sitten hänet ohjataan ovelle, kätellään hyvästiksi ja julkaistaan somessa kiva ”kiitos Thijmen” -postaus.
Ei ole mikään salaisuus, että HJK:n ostoslistalla on jo pitkään ollut maalivahti. Tiettävästi uusi tulokas on jo valikoitunut, mutta yksityiskohtia hierotaan kuntoon. Joka tapauksessa Klubi etsii nimenomaan ykkösmaalivahtia, ei materiaalin laajentajaa. Viime vuosina jahti on ollut jatkuvaa, ja aika moni on päässyt HJK:n tolppien välissä yrittämään. Jotkut paremmalla menestyksellä, toiset ovat taas päätyneet läpikulkumatkalle.
Joka tapauksessa, harva jää Nijhuisia kaipaamaan. Hän ei ollut tarpeeksi hyvä maalivahti HJK:lle tekemään niitä pelastuksia, joilla joukkue olisi voinut mennä Konferenssiliigassa jatkopeleihin eikä tänä vuonna ollut tarpeeksi hyvä viemään Klubia jatkoon europeleissä tai edes lähemmäksi sarjan kärkeä.
Pian varmasti selviää, kuka on seuraava yrittäjä. Jesse Öst on luotettava kakkonen, Elmo Henrikssonista voi vielä kasvaa jotain, mutta kumpikaan ei ole juuri nyt sellainen vaihtoehto, johon kovassa muutosprosessissa oleva HJK voisi luottaa sataprosenttisesti kauden loppuun.
HJK nimittäin tarvitsee maalivahdin, jonka avulla joukkue voittaa mestaruuden. HJK:lle ei mikään muu kelpaa, se haluaa takaisin ”Mestarien polulle”, jota pitkin KuPS tällä hetkellä taivaltaa ja laskee samalla, kuinka paljon kassaan kolahtaa euroja.
Näkökulma: Panu Markkanen