Veikkausliigan viime kauden menestyjät aloittivat euro-ottelunsa torstaina – paitsi KuPS, joka aloitti Mestarien liigan karsinnan jo tiistaina. KuPS hoiteli kotonaan moldovalaisen Milsamin 1–0 Otto Ruopin maalilla ja otti askeleen kohti jatkoa. Niukka mutta arvokas voitto antaa hyvän lähtökohdan Moldovan matkalle.

Siihen ne hyvät uutiset sitten jäivätkin. Torstain kolme ottelua jäävät yhtenä surkeimmista illoista kotimaisen sarjajalkapallon historiaan. Ilonaiheita ei todellakaan ollut, eikä positiivisia asioita voi löytää kovin hyvin edes suurennuslasilla. Kolme ottelua, kolme tappiota ja kaksi näistä färsaarelaisille joukkueille! Ei hyvä.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Ilvekselle tyly tappio

Se, että Ilves pääsi eri laskutapojen kautta bonuksena Eurooppa-liigan ensimmäiselle karsintakierrokselle, tarkoitti samalla sitä, että vastus tulee olemaan kova. Ja sitä se olikin: ukrainalainen suurseura Shakhtar Donetsk. Ymmärrettävästi Shakhtar ei voinut kotimaassaan pelata, eikä Ilves päässyt ihailemaan yhdessä vaiheessa jopa Euroopan hienoimmaksi stadioniksi tituleerattua Donbass-areenaa – todennäköisesti sellaista ei ole enää olemassa, tunnetuista murheellisista syistä.

Shahktar oli viime kaudella mukana Mestarien liigassa, kuten niin monta kertaa aiemmin. Viime vuosina joukkue on pelannut kotiottelunsa muualla kuin Ukrainassa, joten pelipaikka Ljubljana ei juuri menoa haitannut. Shakhtarin suurimpina menestysvuosina seura tunnettiin myös siitä, että heillä oli loistavat suhteet Brasiliaan – useampi brassitähti tuli ensin pelaamaan Shakhtariin ja sitten siitä eteenpäin. Näyttää siltä, että tuo ilmasilta on yhä toimiva.

Shakhtar myöhensi Ilveksen torstaina lukemin 6–0 ja jokaisen maalin teki brasilialaispelaaja. Heitä sitten tukivat erittäin laadukkaat paikalliset pelaajat. Shakhtarin voitto ei ollut yllätys, mutta lukemat 6–0 ovat tylyt. Toisessa osaottelussa ei ole enää pelattavaa, mutta ostettuja pääsylippuja ei kannata peruuttaa. Tammelassa ensi viikolla on loistava tilaisuus nähdä todella laadukkaita pelaajia tositoimissa.

SJK ailahteli

SJK kohtasi kotoaan Färsaarten maineikkaimman seurajoukkueen, Klaksvikin. Erilaisia euro-sensaatioita tehnyt Klaksvik tiedettiin laatujoukkueeksi, mutta tästä huolimatta SJK oli etenkin kotonaan suosikki ottamaan hyvän startin kilpailuun. Siltä ei todellakaan näyttänyt ottelun alussa. Klaksvik painoi ja meni ansaitusti johtoon. Sitten SJK paransi huomattavasti ja tasoitus tuli. Mutta sitten tuli jälleen notkahdus, ja Klaksvik otti arvokkaan 2–1-vierasvoiton.

Vielä on liian aikaista naulata SJK:n arkkua kiinni. Pelin parhaina jaksoina SJK oli edellä, mutta ailahtelevaisuus kostautui. Jos otteluparista haluaa jatkoon, ei virheisiin ole varaa, ja SJK:n on pelattava ensi viikolla taitojensa ylärajoilla. Mahdollisuudet ovat olemassa, mutta tietysti kotivoiton, tai edes tasapelin, kanssa olisi ollut huomattavasti helpompi lähteä toiseen otteluun Färsaarille.

HJK romahti

Kotimaisen seurajalkapallon kokenein, meritoitunein ja suoritusvarmin joukkue, HJK, romahti täydellisesti Färsaarilla. Toki aikaisemminkin on tiettyjä kauneusvirheitä tullut, mutta 0–4-tappio on aivan jotain muuta kuin mihin on totuttu. Kotijoukkue Runavik meni ottelussa varhain johtoon, mutta varsinainen isku tuli, kun Jere Kallinen sai ottelussa punaisen kortin. Isäntäjoukkue käytti armotta hyväkseen ylivoimansa ja iski vielä kolme maalia lisää.

HJK on tehnyt ihmenousuja kotonaan muutaman kerran, mutta nyt vuori on todella korkea kiivettäväksi. Varmasti joukkue voi parantaa tasoaan roimasti toiseen otteluun, mutta neljän maalin takaa-ajomatka tuntuu ylivoimaiselta tehtävältä. Varsinkin, kun joukkueen peli ei todellakaan ole kulkenut kauden aikana toivotulla tavalla, eikä yksi punainen kortti Runavikia vastaan voi näkyä tulostaululla noin pahasti.

Saa nähdä, miten Klubissa reagoidaan. Olisiko aika nimittää päävalmentaja? Joko virallistaa nykyinen tai sitten nimetä uusi – tulos oli joka tapauksessa vastustaja huomioon ottaen yksi HJK:n kautta aikojen surkeimmista.

Ja jos nyt eksytään vielä vähän aiheen ”ulkopuolelle”, Helmareiden lisäajalla päästämä tasoitusmaali Sveitsiä vastaan kruunasi suomalaisen jalkapalloilun todennäköisesti synkimmän torstain kautta aikojen.

NÄKÖKULMA: TBR MEDIA