Helmarit avaa EM-kisataipaleensa keskiviikkona ja saa kunnian avata Islannin kanssa koko lopputurnauksen Sveitsissä. Selkeä ja peittelemätön tavoite Helmareilla on jatkopaikka alkulohkosta, mutta iso kysymys on se, kuka tekee tähän vaadittavat maalit.
Ilman voittoja alkulohkosta jatkoon pääsy vaatisi pienen ihmeen ja voittoja ei puolestaan heru ilman tehtyjä maaleja. Päävalmentaja Marko Saloranta korosti lopputurnauksen kynnyksellä sitä, kuinka Helmarit on pitänyt oman päänsä tiiviinä, mutta myönsi toki samalla, että tehoja kaivataan.
Edellisessä EM-lopputurnauksessa Linda Sällström pamautti heti avausottelussa reilun minuutin pelin jälkeen riemukkaan osuman, mutta siihen maalitehtailu sitten jäikin. Sama vaara – jopa ilman Sällströmin maalia – on nytkin olemassa ja tähän ongelmaan Salorannan valmennusryhmineen on löydettävä vastaus.
Ensimmäisen kysymyksen nostaa toki esille se, millainen kokoonpano kentälle valitaan. Vaihtoehtoja on hyökkäyspäähän periaatteessa runsaasti, mutta joukkueessa on aika monta ”yleishyökkääjää”, joiden arvoa ei pidä lainkaan väheksyä, mutta… jonkun pitää pystyä pallo paikoista laittamaan myös verkkoon saakka.
Vanhassa vara parempi?
Kun puhutaan maalinteosta ja Helmareista, ensimmäisenä nimenä esiin nousee toki Linda Sällström. Sällström on yhä mukana ja ilman muuta hyökkääjälle ja maalintekijälle ominaisesti tietää missä maali on, mutta ihan vanhaan malliin Sällström ei enää pääse karkuun yhä paremmilta ja paremmilta puolustuksilta ja paikat jäävät välillä vähiin.
Sällströmin rinnalla kärjessä on viime aikoina nähty useimmiten Sanni Franssi, joka taitaa myös maalinteon, mutta ei ole luontaisesti puhdas viimeistelijä. Sama koskee myös vaihtoehtoina olevia Heidi Kollasta ja Adelina Engmania. Jokainen varmasti puolustaa paikkaansa kentällä, mutta ne maalit…
Sateentekijää voidaan toki odottaa juuri kisojen alla kuntoutuneesta Jutta Rantalasta, joka on selkeämmin nimenomaan maalintekijä. Rantalalla ei pitkän poissaolon jälkeen ole kuitenkaan juuri tuntumaa ja tilanteesta kertoo paljon se, että joukkue on tiukasti salannut sen, pelasiko Rantala viime viikon epävirallisessa Hollanti-ottelussa vai ei. Ihan terävimmillään Rantala tuskin kuitenkaan heti on.
Mielenkiintoinen vaihtoehto on nuori Oona Sevenius, joka on osoittanut taitavansa myös maalinteon ja talven siirto Rosengårdiin vaikean Italian syksyn jälkeen on tuonut uutta vastuuta ja sen kautta itseluottamusta. Sevenius sopii moneen rooliin ja on koostaan huolimatta vahva vääntäjä, joka voisi tuoda jotain erilaista hyökkäykseen.
Vai tuleeko ratkaisu taaempaa?
Vanhan maksiimin mukaan loppujen lopuksi on ihan sama kuka maalit tekee kunhan joku ne tekee. Helmareiden maalintekouhkakaan ei toki ole yksin hyökkääjien varassa, mutta aika ohuelta taaempana näyttää.
Puolustuksesta joku saattaa nousta maalintekoon satunnaisesti, mutta mikään jatkuva pelote vastustajille puolustajien nousut tai mukana olo erikoistilanteissa ei ole.
Keskikentällä vahvuudet ovat enemmän muualla paria poikkeusta lukuun ottamatta. Ria Öling pelaa usein suhteellisen hyökkäävässä roolissa ja on täten potentiaalinen maalintekijä, mutta osumat ovat kuitenkin olleet varsin harvassa ja Ölinginkin varsinaiset vahvuudet ovat toisaalla.
Viime kädessä katseet kääntyvät sitten Eveliina Summaseen, joka on yksi ehdottomista avainpelaajista Helmareiden mahdollisen menestymisen takana. Summanen osaa puolustaa, osaa rakentaa peliä ja – osaa tehdä maaleja. Hän on ylivertaisesti Helmareiden paras ase maalinteossa varsinaisten hyökkääjien takana.
Kun lisäksi puolustuksen täytyy edelleen pitää ja selkeitä ykkösmaalintekijöitä ei ole, kysymysmerkkejä on paljon. Mutta toki myös mahdollisuuksia. Keskiviikon avausottelu Islantia vastaan kertoo paljon – hyvä kuitenkin muistaa, että vastassa ei ole ”vain Islanti”. Se on alkulohkon joukkueista FIFA-rankingissa korkeimmalla. Haaste on kova.
Tarkennus 2.7. klo 8.02: Artikkelin julkaisun jälkeen uutisoitiin Adelina Engmanin jäämisestä sivuun EM-lopputurnauksesta loukkaantumisen takia. Hänet korvaa Anni Hartikainen.