HJK:n päävalmentajakysymys on yksi suurimmista puheenaiheista sunnuntaina päättyvän Veikkausliigan ympärillä. Luonnollisesti myös Jarkko Wissin killuminen löyhässä hirressä kiinnostaa, mutta tuskin mitään dramaattista tapahtuu ihan heti, koska kausi on KuPS:n osalta sunnuntainkin jälkeen kesken. Fokus on siis vahvasti siinä, kenet vielä pari vuotta sitten suuri ja mahtava HJK valitsee oikaisemaan kurssin.
Nimirulettia on käyty kiivaasti ja varmoja tietoja liikkunut. On uutisoitu, että HJK on valintansa tehnyt. Todennäköisesti näin onkin. Saako Miika Nuutinen jatkaa? Kenties, mutta näytöt eivät kovin hääppöiset ole. Vain kolme voittoa koko kauden aikana muista kärkiseuroista ei suoranaisesti anna sellaista kuvaa, että joukkue olisi kyennyt kärkijoukkueita haastamaan. Yhdeksän ottelua voitotta putkeen on kammottava saldo kauden loppuun, tosin siitä ei voi vain Nuutista syyttää. Peilejä voi jaella pukukopissa monelle.
Nämä lukemat ja putket ovat siis ennen sunnuntain KuPS-ottelua. HJK voi hyvinkin katkaista putkensa ja Nuutinen saavuttaa neljännen voittonsa top-kuusi-joukkueista. Vertailun vuoksi: ennen sunnuntain peliä KuPS on voittanut muita kärkijoukkueita vastaan käytyjä otteluja 11 kappaletta. Tappioita on vain Ilvekselle.
Kävi sunnuntaina miten kävi, tuskin sillä on vaikutusta Nuutisen tulevaisuuteen tai HJK:n päätökseen. Kyseessä ovat isommat asiat. HJK tarvitsee parin vuoden sekoilun jälkeen työrauhan ja vakaan ympäristön. Valtaistuimelta syösty kuningas ei yksinkertaisesti voi pysyä haastajana, sitä seuran imago ja vetovoima eivät kestä. Eikä se kassakaan loputtomiin riitä, jos pääsy takaisin mestaruuden tuovalle ohituskaistalle ja europelien lohkovaiheisiin jää haaveeksi useammaksi vuodeksi.
HJK:lla on uusi strategia, jonka tavoitteena on tuoda uusia, omia kasvatteja vastuulliseen rooliin. Tässä Klubi on jo tällä kaudella ottanut ison harppauksen, jos verrataan muutamaan viime kauteen. Nuorten pelaajien saamat minuutit ovat rahaa pankkiin ajatellen tulevia HJK:n pelejä ja tietysti myös mahdollisia pelaajakauppoja ulkomaille.
Omiin nuoriin on satsattu paljon pitkillä ja ikään sekä kokemukseen nähden taloudellisesti pulleilla sopimuksilla. Yhtälö on selvä: maksetaan tietylle määrälle nuoria pelaajia hyvä korvaus ja jos saadaan osa myytyä, jäädään voitolle.
Yhtälöön tarvitaan hyvä toteuttaja. Sitä Nuutinen on toki ollut. Mutta samaan yhtälöön pitää yhdistyä myös menestys, mikä tarkoittaa HJK:n tapauksessa vain yhtä asiaa. Mestaruutta. Mikään muu ei Suomen ylivoimaisesti menestyneimmälle seurajoukkueelle kelpaa. Esimerkiksi tällä kaudella voitettu Suomen cup on kiva lisä, ei sen enempää. Tietysti cupin voitto on saavutus sekin ja toi HJK:lle europaikan ensi kaudeksi.
Tässäkin on hyvä muistaa, väheksymättä KuPS:n – tämän hetken ykkösjoukkueen – kukistamista finaalissa, että Suomen cupin reitti HJK:lle oli kautta aikojen helpoin. Paitsi finaali – finaalivoitto oli Nuutiselle ja kumppaneille ainoa muualla kuin Helsingissä tullut voitto Veikkausliigan Mestaruussarjatasolla pelanneista joukkueista.
Mitkä ovat vaihtoehdot? Kotimaan markkinat ovat hyvin kapeat. Jos Jarkko Wiss olisi vaihtoehto, siitä olisi jo huhupohjalta kuultu. Markku Kanervan asema ei vaikuta lupaavalta, sillä Kanerva olisi varmastikin rekrytoitu jo kesällä, jos tähtäin olisi ”Rivessä” ollut. Jani Honkavaara ja Simo Valakari menestyvät ulkomailla eikä Toni Koskelakaan ole vaihtoehto.
Kuumimmat muut suomalaisnimet Joonas Rantanen ja Vesa Vasara – ja miksei Stevie Grieve Suomessa operoivista ulkomaalaisista – ovat sidottu sopimuksiin. Ulkomaan vaihtoehdot ovat tietysti olemassa, jos hyvä ja sopiva nimi on löytynyt. Jose Riveiro on vilahdellut spekulaatioissa jo pitkään, mutta riittävätkö rahkeet häneen?
Vaihtoehto sisäpiiristä?
Spekulointi on hienoa. Seuraava pöytään heittäminen ei perustu ”kolmelta eri toisistaan riippumattomalta lähteeltä” kuultuun informaatioon, ei ”Kymppipaikan tietojen mukaan” eikä edes mihinkään ”lähi- tai sisäpiiriläisen” tietoon puhumattakaan ”henkilöstä, joka ei voi asian arkaluontoisuuden vuoksi puhua omalla nimellään, mutta hänen nimensä on toimituksen tiedossa”. Se perustuu ihan omaan heittoon: olisiko sopiva vaihtoehto Perparim Hetemaj?
Ainakin hän täyttäisi aika monta HJK:n perinteistä kriteeriä. Ensimmäisenä, hän on läpeensä klubilainen pelaajaurallaan ja nyt myös valmentajaurallaan. Toiseksi, hän on työskennellyt koko HJK-aikansa nimenomaan niiden nuorten pelaajien kanssa, joista odotetaan uuden strategian mukaista kivijalkaa. Kolmanneksi, HJK:n johtoporras ja muutkin klubilaiset ovat tuttuja, yllätyksiä ei tulisi. Neljänneksi, Hetemaj haluaa valmennusurallaan eteenpäin, varmastikin ulkomaille, joten tässä olisi loistava paikka kasvaa.
Viidenneksi, kyseessä olisi fanien ja median kestosuosikki, joten sieltä päin ei juuri paineita ainakaan aluksi tulisi. Kuudenneksi, Hetemaj on tuoreella valmentajaurallaan ollut mukana Pikkuhuuhkajien taustalla, ollut eri valmennustehtävissä Klubi 04:n kanssa ja viimeisinä urotekoina Hetemaj´n johdolla HJK on pelannut loistavasti UEFAn Youth Leaguessa. Seitsemänneksi, Hetemaj olisi varmasti palkkansa arvoinen, mutta raha ei olisi kynnyskysymys pelaajaurallaan miljoonia tienanneelle ex-huippupelaajalle.
Kahdeksanneksi, vuodet ulkomailla ovat tuoneet erinomaisen verkoston, sillä useat Hetemaj´n entiset pelikaverit ovat valmennus- ja urheilujohtotehtävissä ympäri Eurooppaa. Yhdeksänneksi, Perparim Hetemaj´n itseluottamus omaan tekemiseen ja osaamiseen on niin suuri, ettei se murenisi pätkääkään paineen alla. Ja kymmenes pointti: Perparim Hetemaj nauttisi suurta arvostusta pelaajistosta, olivat pelaajat sitten nuoria, kokeneita, kotimaisia tai ulkomaisia.
Tuossa oli muutama pointti, johon spekulaatio pohjautuu. Kokemusta on toki vähän, mutta eipä se näyttänyt Nuutisenkaan kohdalla mikään ongelma kesällä olleen. Tuskin tämä skenaario vielä toteutuu, mutta se on selvää, että melkoinen kultakimpale on kiillottumassa HJK:n sisällä.