Siirtomarkkinat Veikkausliigassa ovat pyörineet hyvän aikaa kauden päättymisestä lähtien, mutta varsinaisia isoja siirtoja on saatu odotella vuodenvaihteeseen saakka. Nyt on kuitenkin alkanut tapahtua.
Pään toki tavallaan avasi jo vanhan vuoden puolella Jani Honkavaara, jonka sopimus Djurgårdenin päävalmentajan pestistä on suomalaisittain erittäin merkittävä. Kyse oli kuitenkin ns. ilmaisesta siirrosta Honkavaaran sopimuksen KuPS:n kanssa umpeuduttua kauden päätteeksi. Toki siirtojen osalta yleensä puhutaan myös ensisijaisesti pelaajasiirroista.
Sen osalta pelin avasi Juhani Pikkarainen, jonka siirto Ilveksestä Degerforsiin varmistui jo vuoden alkajaisiksi. Perässä seurasi Noah Pallas, joka suuntaa HJK:sta Norjaan ja Vålerengaan. Olennaista Veikkausliigan kannalta kummassakin siirrossa on se, että pelaajista maksettiin siirtokorvaus, ei yksin se, että pelaaja siirtyy lähtökohtaisesti urallaan eteenpäin.
Entä sitten KuPS:n Matias Siltanen, jonka siirtoa Djurgårdeniin on huhuttu jo pitkän aikaa ennen joulua? On varmasti vain ajan kysymys, milloin Siltanen lähtee, mutta onko suunta sitten Ruotsi vai joku muu? Eikä varmaan kaukana ole KuPS:n toisen nuoren eli Samuli Miettisenkään lähtö isompiin ympyröihin.
Kokemusta kotiin päin
Toiseen suuntaan suurin nimi ainakin tähän saakka on Ilveksen kanssa sopimuksen solminut Sauli Väisänen. Väisänen jatkaa jo jonkin aikaa nähtyä trendiä, jossa Veikkausliigasta maailmalle lähteneet pelaajat ovat enemmän tai vähemmän pitkän maailmalla tehdyn kierroksen jälkeen palanneet kotimaan kentille.
Kuten Väisäsen kohdallakin, niin jäähdyttelystä ei kannata puhua. Mietitään vain mitä sellaiset herrat kuin vaikkapa Mika Nurmela, Teemu Tainio, Mika Väyrynen, Markus Heikkinen, Perparim Hetemaj – ja jo aiemmin Jari Litmanen – ovat tuoneet Veikkausliigaan palatessaan jo konkariosastoon kuuluvina pelaajina. Huikeaa rutiinia ja vaatimustasoa, joka on varmasti tuonut nuorille pelaajille jotain ainutkertaista.
Väisäsen ohella vastaavia pelaajia Veikkausliigassa nähdään varmuudella muitakin kaudella 2025. Gnistanin kaksikko Jukka Raitala – Juhani Ojala voi lyödä pöytään CV:n, joka kalpenee liki jokaisen suomalaispelaajan rinnalla ja jokainen varmasti näki jo viime kaudella mikä merkitys kaksikolla ”ogelilaisille” oli.
Samaan joukkoon voi hyvin laskea yhden siirtomarkkinoiden ehdottomasti kiinnostavimman nimen. Joona Toivio ei jatka HJK:ssa ja on ollut hyvin vaitonainen jatkostaan, mutta jotenkin hänen kehonkielestään oli joulukuussa aistittavissa, että ”tämä ei ollut vielä tässä”. Missä sitten, sitä mielenkiinnolla odotellaan.
Huhuissa tulopuolella liikkuu myös isoja kaloja. Alexander Ringin paluuta HJK-paitaan suorastaan odotetaan. Villeimmät huhut kertovat, että Teemu Pukin kohdalla kysymys on vain siitä, onko seuraava seura HJK vai KTP…
Mielenkiintoisia nimiä maailmalta tulee muutenkin Veikkausliigan suuntaan, mutta seuraavia ”leeerwiniä” ja ”ashleycoffeyta” voi tässä vaiheessa vielä vain arvailla. Joku lyö takuulla läpi ja kunnolla, mutta jätetään nimien kertominen tässä kohdin kristallipallon omaaville. Tai no, nostetaan yksi… VPS on viime vuosina osunut melkoisiin kultakimpaleisiin hankinnoissaan ja nyt tällainen saattaisi hyvin olla Eredivisiesta kokemusta hankkinut Tristan Dekker.
Yksi mielenkiintoinen kaksikko on hyvä nostaa vielä päätteeksi. Kun kokeneista pelaajista puhutaan, Atomu Tanaka täyttää kriteerit kaikilta osin. HJK:ssa kulttiasemaan nousseen japanilaisen jatko Klubissa ei ollut tähtiin kirjoitettu, mutta nyt on tilaisuus hiukan näpäyttää takaisin KTP-paidassa. Evgenii Bashkirovin jatko VPS:ssa olisi puolestaan seuralle sopinut mainiosti, mutta erittäin isoon rooliin noussut venäläinen valitsi toisin ja siirtyi Gnistaniin.
Ja kun tässä edellä on noussut esille jo kolme äärimmäisen kokenutta pelaajaa Gnistanissa, niin ainakin vielä ilman jatkosopimusta oleva Roman Eremenko nostaisi Gnistanin rutiinin määrän jo melkoiseksi ja muodostaisi todella mielenkiintoisen kaksikon keskikentällä Bashkirovin kanssa.
