Lauantaina alkavassa Veikkausliigassa on koko joukko huippumielenkiintoisia pelaajia. Paluumuuttajat ovat saaneet aiheestakin paljon palstatilaa, sillä harvemmin – jos koskaan – Teemu Pukin, Alexander Ringin tai Sauli Väisäsen tasoisia pelaajia kotimaahaan palaa.

Mutta kiintotähtiä syntyy myös pitemmällä jatkumolla. Yksi näistä pelaajista on KuPS:n Petteri Pennanen, joka on todennäköisesti koko Veikkausliigan kovin johtaja. Ring saattaa Pennasen karisman haastaa, mutta siihen tarvitaan kovia tekoja – KuPS ei nimittäin olisi hallitseva tuplamestari ilman Pennasta, hänen esimerkkiään ja ratkaisevia maaleja.

Pennanen avaa luonnettaan erinomaisesti tuoreessa Veikkausliiga-podcastissa. Kysymykseen siitä, mikä on KuPS:n sijoitus, Pennanen antoi itselleen tyypillisen vastauksen: ”Hullu olisin, jos en sanoisi mestaruus”. Pennasen maailmassa tuo on itsestäänselvyys, monen muun ei. Ennen kauden alkua tehdyssä kyselyssä vain HJK ilmoitti suoraan joukkueen tavoitteeksi mestaruuden, KuPS tyytyi ilmoittamaan, että sijat 1-3. Asiaa ei taidettu Pennaselta kysyä.

Pennanen oli podcastissa itsevarma, avoin ja hauska. Kuunnellessa tuli vahva mielikuva pelaajasta, joka antaa kapteenina kaiken, mutta vaatii myös ympäristöltään paljon. Yhtenä aihepiirinä oli ärsyttävät pelaajat ja jotenkin keskustelu kääntyi siihen, että pitääköhän joku Pennasta itseään ärsyttävänä pelaajana.

Tähän tuli vastaus, että ”varmaan, en osaa tarkemmin sanoa. Välillä varmasti ainakin omat joukkuekaverit. Tykkään vaatia ja eiköhän se samalla tavalla toimi vastustajiin. Jos tulosta tulee, niin tuskin siellä kukaan hymyilee”. Tämäkin vastaus kertoo paljon: Pennanen tykkää vaatia ja vaatiikin. Se taas tekee ympärillä olevat omat pelaajat paremmiksi. Vahvaa johtajuutta sekin.

”Kova pää”

Sama tyylikäs linja jatkui koko podcastin ajan. Pennasen sielunelämästä saatiin varsin hyvä kuva – voitontahto yhdistettynä itseluottamukseen. Ja haluun voittaa. Kysymykseen siitä, mitä hänellä on sellaista, mitä harvalla liigapelaajalla on, Pennanen vastasi napakasti ”kova pää”. Jatkokysymykseen siitä, mistä se on tullut, hän kertoi, että se on kehittynyt vastoinkäymisten ja onnistumisten, todella erikoisten ja monenlaisten kokemusten kautta. Pennasen sanoin ”se on kehittänyt vahvuuden itselle, kun on nähnyt ja kokenut kaikenlaista. Se on ehkä ero muihin”.

Lisäksi mestarikapteeni puhui voittamisesta ja nosti voittamisen koko kilpaurheilun ytimeksi – ”voittaminen muokkaa pelaajaa ja ihmistä samalla tavalla kuin häviäminen”.

On siis selvää, ettei KuPS tule kruunustaan helposti luopumaan, jos asia on Petteri Pennasesta kiinni. Nälkää ja voitontahtoa riittää eikä voisi kuvitella ympärillä pelaaville nuorille kupsilaisille parempaa mentoria kuin maailmaa nähnyt Pennanen. Kun mies puhuu, sitä kannattaa kuunnella ja siitä oppia.

Pennasen ura ei ole vielä lopussa, mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan. Kiire hänellä ei katsojien ja muiden jalkapallofanien iloksi elämän seuraavaan vaiheeseen vielä ole. Hän ei ole nimittäin luopumassa intohimostaan, jalkapallosta. Kysymykseen siitä, mitä jalkapallo on hänelle antanut, Pennanen vastaa seuraavasti: ”Aika lailla kaiken, se on pienestä pitäen ollut isoin perheen ulkopuolinen asia. On sitä edelleen. Vie suurimman osan ajasta kentän ulkopuolellakin. Tulee katsottua jalkapalloa ja luettua jalkapallosta kaikki mahdollinen. Se on elämäntapa, en osaa sitä paremmin selittää sanoiksi”.

Eipä tuohon ole juuri lisättävää. Petteri Pennanen on yksi hyvä syy, miksi Veikkausliigaa kannattaa seurata tarkasti.