Palloliiton vuosittainen juhlagaala, Captain’s Ball, huipentuu aina gaalan nimikkopalkintoon, Captain’s Balliin. Veikkausliigan entisen toimitusjohtajan, Jan Waldenin, ideoima ja perustama palkinto jaetaan vuosittain ansioituneelle jalkapallovaikuttajalle. Ensimmäisen palkinnon sai Jari Litmanen, joka lahjoitti palkinnon ikuiseen kiertoon.
Litmanen on edelleen valintaraadissa vaikutusvaltainen jäsen. Tällä kertaa palkinto osui kohteeseen, johon se olisi aivan hyvin voinut osua jo monen vuoden ajan. Yksi Suomen kautta aikojen kapteeneista, lajista riippumatta, sai noutaa palkinnon – monen mielestä vihdoin. Voittaja Sami Hyypiälle palkinto oli oikeastaan ainoa, joka häneltä vielä puuttui.
Sami Hyypiä nousi melkoisesta tuntemattomuudesta 1990-luvun lopussa Liverpoolin avainpelaajaksi ja jo avauskaudellaan hän kantoi Liverpoolin kapteeninnauhaa. Myöhemmin hänet valittiin Liverpoolin viralliseksi kapteeniksi kunnes vastuun otti oma kasvatti, Steven Gerrard. Hyypiä oli ensimmäinen ulkomaalainen virallinen kapteeni Liverpoolin seurahistoriassa.
Hyypiä aloitti yli sadan A-maaottelun uransa nimenomaan A-maajoukkueessa ja päätti sen Huuhkajissa. Hyypiä oli kapteeniston jäsen pitkään ja piti nauhaa, kun Litmanen oli poissa. Stuart Baxterin aikakaudella Hyypiä piti nauhaa kädessään, vaikka Litmanen oli mukana. Kipparintehtävät tulivat tutuiksi myös Bundesliigassa, Leverkusenissa, jossa hän oli kapteeniston jäsen.
Tässä mielessä Captain’s Ball palasi juurilleen. Litmasen saavutusten kunniaksi palkinto luotiin ja ”Kuningas” halusi perinteen jatkuvan. Perustamisen jälkeen ensimmäisen Captain’s Ballin voittikin toinen entinen maajoukkuekapteeni, uransa päättymisestä silloin lopettanut Janne Lindberg. Tämän jälkeen palkinto on kulkeutunut monen eri osa-alueen edustajan käsien kautta nyt takaisin kapteeni-perinteeseen: Sami Hyypiä täyttää kaikki mahdolliset kriteerit palkinnon voittajaksi.
Miksi vasta nyt? Hyypiän nimeä on kuiskuteltu gaalassa monenakin vuonna, jopa mediassa on pohdittu, että onko Litmasen ja Hyypiän väleissä jotain vialla, koska palkinto on voikkaalaista kiertänyt. Väleissä ei ole varmasti mitään vikaa, todennäköisemmin kyse on siitä, milloin. Jari Litmasen ajattelutapa näyttää usein perustuvan ajoitukseen: on olemassa hyviä ehdokkaita, joita voi niin sanotusti palkita ”minä vuonna vain”, kuten Hyypiä. Sitten on ajankohtaisempia ehdokkaita kuten esimerkiksi Jari-Pekka Keurulainen tai Tim Sparv olivat.
Nyt oli Hyypiän palkitsemiseen hyvä historiallinen ajankohta tarjolla. Sami Hyypiän uran tähtihetkestä, Mestarien liigan voitosta Istanbulin ikimuistoisessa finaalissa on kulunut tasan 20 vuotta. Hyypiä oli tuolloin uransa absoluuttisella huipulla. Hän kirjasi ever-present -aseman tuon kauden Mestarien liigassa aina finaalin ratkaissutta rangaistuspotkukilpailua myöten. Hän oli yksi tukipilareista, joka Liverpoolin voittoon asti vei. Tästä kertoi muun muassa se, että finaalia edeltävässä kansainvälisessä mediatilaisuudessa Liverpoolin pelaajien edustajat olivat Steven Gerrard ja Sami Hyypiä.
Litmanen tuntee jalkapallohistorian ja arvostaa sitä. Hän ymmärtää myös erilaisten tasalukujen merkityksen respect-kulttuurissa. Todennäköisesti juuri tämä seikka, 20 vuotta Sami Hyypiän suurimmasta hetkestä Liverpoolin pelaajana, on määritellyt vuoden, jolloin Hyypiä ansaitusti palkinnon saa.
Samalla palkintopöytä puhdistui Hyypiän osalta lopullisesti. Hänet on valittu Vuoden pelaajaksi useita kertoja, niin Palloliiton kuin urheilutoimittajien äänestyksissä, kaksi kertaa 21-vuotiaiden maajoukkueen parhaaksi pelaajaksi ja kerran Vuoden lupaavaksi pelaajaksi. Hän on jalkapallon Hall of Famen jäsen. Tämän lisäksi hänet on palkittu Vuoden urheilijana ja Vuoden valmentajana, ainoana suomalaisena, joka on molemmat tittelit voittanut. Hyypiä on myös saanut Urheilun elämäntyöpalkinnon, urheilun lähettiläspalkinnon sekä hän on suomalaisen urheilun Hall of Famen jäsen. Lisäksi hänet on palkittu Ritarikunnan kunniamerkillä.
Tuosta listasta, johon oli kirjattu vain suurimmat huomionosoitukset, puuttui vielä torstaiaamuna yksi merkittävä tunnustus, Captain’s Ball. Ei puutu enää – jotenkin kuvaavaa oli, että Hyypiä tuli gaalaan suoraan Liverpoolista, jossa hän oli jälleen kerran edustamassa rakasta seuraansa lähettilästehtävissä.
Liverpoolissa on paljon legendoja, mutta vain harva tunnetaan määreellä ”True Legend”. Sami Hyypiä on yksi heistä ja nyt myös ansaitusti Captain’s Ball-voittaja.