HJK:n ja Ilveksen välinen huippuotteluksi Veikkausliigan tasolla ennakoitu mittelö muistetaan vielä pitkään. Syy ei ole mieltäylentävin, sillä suurin huomiota ja muistijälkiä aiheuttanut asia on erotuomari Oliver Reitalan Ilveksen Joona Vetelille nostama punainen kortti. Suuremmassakin mittakaavassa on Veikkausliigan tuomarointi ollut esillä, siitä hyvänä esimerkkinä on vaikkapa Kymppipaikankin nostot menneestä kierroksesta. Kaikki käsittelivät jotain tuomaritunarointia.

Töölön maanantai-illan yksi kohokohdista on tämän takia jäänyt liki pitäen vaille huomiota. Teemu Pukki nimittäin näytti, että hän kuuluu edelleen siihen joukkoon suomalaisia jalkapalloilijoita, joista pitää käyttää nimitystä huippupelaaja.

Pukilla oli alla neljä ottelua, joissa hän ei ollut tehnyt maalia Veikkausliigassa. Yhden niistä hän jopa istui kokonaan penkillä. Ilvestä vastaan hän aloitti vaihdosta.

Hän antoi maalittoman putken keskellä Iltalehdelle haastattelun, jossa hän sanoi, että ”Itsellä ei ole viime peleissä mennyt kovin hyvin.” Hän jopa spekuloi sillä, että ei välttämättä ansaitsisi paikkaa Huuhkajissa, kun MM-karsintojen elintärkeä Puola-ottelu odottaa syksyllä.

Ihmettelin, että johan on kymiläinen huumori mennyt synkäksi.

Käänteentekevä esitys

Pukin esitys Ilvestä vastaan oli sellainen, jolla hän käänsi ottelun omin käsin HJK:lle. Hän teki kaksi maalia, syötti yhden ja rakensi syötöllään tilanteen, josta HJK sai rangaistuspotkun, jonka itse upotti sisään. Helppoahan se on miesylivoimalla tehdä tehoja, saattaa kyynisempi lukija huudahtaa, mutta koko ottelun nähneenä tuota argumenttia ei oikein kokonaiskuvassa voi käyttää.

Vetelin punaisen ja Pukin sisääntulon välillä HJK sai nimittäin rakennettua miehen ylivoimalla pelatessaan yhden vaarallisen maalipaikan. Yhden. Sen Santeri Hostikka tuhlasi tykittämällä pallon avopaikasta Bolt Areenan junnupäädyn uumeniin.

Pukin kentälle tulosta ehti kulua vain pari minuuttia, kun hän jo puski hieman ohi Ilves-maalin. Tästä samaiset noin kaksi minuuttia, ja kotkalainen tykitti yhden kauden upeimmista maaleista. Pallo rangaistusalueen rajalla rinnalla haltuun, ja volleysta takakulmaan. Mieleen tuli syksy 2019, kun Pukki pommitti Valioliigassa volleyn Newcastlen maalin yläkulmaan yhtenä hattutemppuun johtaneesta kolmesta maalistaan.

– Voi herranen aika tätä Kotkan poikaa! Ilman siipii, riemastui Viaplaylle ottelun selostanut Mikko Innanen silloin.

– Tämän takia Teemu Pukki tuodaan jopa puolikuntoisena kentälle! Aivan loistava laukaus hehkutti maanantain osumaa toinen maamme selostusaatelisista, Ruudun Velja Engström.

Taas pikakelausta samat parisen minuuttia ja vain Otso Virtasen huippupelastus esti Pukin seuraavan maalin.

Kutsun on tultava

Pukki on Huuhkajissa kokeneimmasta päästä. Hän on 35-vuotias 130 A-maaottelun konkari ja ennätyksellisten 42 maalin tekijä. Hän on aloittanut vain yhden kymmenestä viimeisestä maaottelusta. Rooli ei siis ole enää likimainkaan se, mikä se oli esimerkiksi vuonna 2019, kun hän sylki maaleja, joiden turvin Suomi pitkälti meni kisoihin.

Joel Pohjanpalo, Benjamin Källman ja Oliver Antman ovat nuorempia ja pelaavat kovemmissa sarjoissa kuin Pukki, joten vaihtomiehen rooli saattaa odottaa syksylläkin. Tämä ei haitanne jatkossakaan, kun muistetaan, mitä hän lausui kesällä roolistaan:

– Olen siinä vaiheessa uraani, että jos pystyn auttamaan joukkuetta – on se sitten aloituksesta tai vaihdosta – niin teen sen. Haluan auttaa joukkuetta millä tavalla vaan. Viime vuosi oli vaikea. En pelannut, ja tulin tänne en niin hyvässä iskussa. ”Jolle” ja ”Benny” ovat olleet viime vuodet hyvässä iskussa, ja on ymmärrettävää, kun he pelaavat paljon omissa seurajoukkueissa ja tekevät paljon maaleja. Vaihdosta tai avauksesta, mielelläni täällä olen.

Ja niin hänen kuuluu olla syksylläkin. Vaikkei ”ysikymppistä” tulisikaan, ei Suomella koskaan ole liikaa niitä pelaajia, joilla ei jalka tutise esimerkiksi rangaistuspilkulla, oli vastassa sitten maanantain tapaan Virtanen tai syksyn 2019 tapaan Ratinassa Pukin pilkulta ohittama Gianluigi Donnarumma.

Muistatteko? Tukijalka pallon viereen, aavistuksenomainen takanoja, oikea käsi vartalonkierrosta ilmaan ja kliininen sisäsyrjäviimeistely laukojasta katsottuna oikeaan kulmaan. Aivan kuin maanantainakin.

Ja jos Pukkia ei valita – vaikka sitten vaihtopelaajan rooliin – kuuluu seuraava kysymys: Kuka tilalle?

Näkökulma: Panu Markkanen