Viaplayn laajassa urheilutarjonnassa on yksi osa-alue, jota ei juurikaan mainosteta. Tai ei itse asiassa lainkaan. Kanava on aktiivinen kertomaan, mitä urheilun ystäville on milloinkin tulossa, mutta Saudi-Arabian liigan jalkapallo-otteluista ei puhuta.
Tämä on toki ymmärrettävää, sillä Saudi-Arabian liigan maine ei kaksinen Länsi-Euroopassa ole, olkoonkin, että kyseisessä sarjassa pelaa useita huippupelaajia. Todennäköisesti Saudi-Arabian liigan oikeudet ovat pudonneet suomalaisille pyytämättä ja tilaamatta syliin – otteluja pitää näyttää, mutta siinä se.
Kun muissa sarjoissa pelataan ratkaisupelejä tai suurotteluja, niitä rummutetaan rajusti. Saudeilla oli perjantaina sellainen: kärkipelissä nimittäin kohtasivat viime vuosien sarjan hallitsija Al-Hilal sekä Cristiano Ronaldon tähdittämä Al-Nassr. Ottelu on suureellisesti nimetty ”The Capital Derbyksi”, ottaen mallia Euroopasta. Kumpikin joukkue on kotoisin Riadista, joten siitä nimi. Brändääminen näkyi, sillä kansainvälisessä kuvatarjonnassa ”The Capital Derby” oli tulospalkin yläpuolella koko ottelun ajan.
Suomalaisille katsojille tarjottiin kansainvälinen selostus eli homman hoitivat brittiselostajat. Sujuvaa laatua selostajalta, mutta kommentaattori oli suorastaan hilpeä. Joskus Englannin maajoukkueessakin esiintynyt entinen maalivahti Paul Robinson oli kaivettu pundittien alemmasta korista tulkitsemaan suurtapahtuman käänteitä. Robinson teki työtä käskettyä, sillä hänen kommenttiensa perusteella oli ”mahtava kunnia olla Capital Derbyssä” paikan päällä, ottelu oli suurenmoinen ja kaikkea siltä väliltä. Ainakin hän ansaitsi palkkansa pitämällä mielikuvaa huippusarjasta huippupelaajineen huippumaassa yllä.
Itse ottelussa fanit olivat kiihkeästi liikkeellä. Molemmissa päädyissä oli omat faniryhmänsä – sinisiin pukeutuneet Al-Hilalin fanit ja toisessa keltaisiin pukeutuneet Al-Nassrin fanit. Saudeille ja arabimaille tyypillistä valkoista kaapua ei päädyissä näkynyt eivätkä fanit näyttäneet kovinkaan paljoa arabeilta. Tunnelman – television perusteella varsin hyvän ja äänekkään – ylläpitäjät vaikuttivat olevan muualta tulleita työläisiä, jotka oikeasti kannattivat seuraansa tai sitten heille oli kerrottu, että olisi hyvä kannattaa tätä seuraa. Kuka tietää? Kaikki on mahdollista. Joka tapauksessa faneilla näytti olevan hauskaa ja taas saatiin todiste siitä, ettei alkoholia välttämättä tarvita katsomotunnelman pitämisessä korkealla. Tunnetuista syistä Riadissa ei olut virtaa.
Hulppean näköisen stadionin yksi kiinteä skriini piti Al-Hilalin fanien kunniaa yllä koko ottelun ajan. Poiketen vaihtuvista mainoksista, teksti ”Proud to be Hilali” pysyi skriinillä koko pelin. Varmasti moni innokas ”Hilali” olikin paikalla, niin päädyissä kuin pääkatsomoissa, joissa taas valkoista väriä näkyä varsin runsaasti. Ja ohjaajalle kunnia siitä, että hän sai poimittua todennäköisesti ottelun ainoan naispuolisen katsojan kuviin jossain pelin vaiheessa – todennäköisesti jonkun pelaajista puoliso? Muuten katsomokuvat olivatkin miesvoittoisia.
Entä itse ottelu? Meni sinänsä käsikirjoituksen mukaan, sillä ottelun sankariksi nousi CR7, Cristiano Ronaldo 3-1 vierasvoitossa. Al-Nassr voitti Al-Hilalin ensimmäistä kertaa vuosiin ja kahdesti keltainen pääty, omassa banderollista nimellä ”Danger-zone” kulkenut ryhmittymä pääsi yhtymään ”siuuuu”-huutoon. Samalla Al-Nassr nousi sarjassa toisena olevan Al Hilalin kantaan. Karim Benzeman tähdittämä Al-Ittihad sai tuloksen myötä paikan karata omille teilleen. Peli oli viihdyttävää ja vauhdikasta – Sadio Mane on yhä nopea, Aleksandar Mitrovic vahva, Sergej Milinkovic-Savic taitava, Malcom vaarallinen, Marcelo Brozovic työteliäs, Kalidou Koulibaly armoton ja Ruben Neves tasokas.
Ja Ronaldo menestyy tuossa ympäristössä varsin mukavasti, sarjan taso sopii ikääntymistä vastaan taistelevalle lajilegendalle oikein hyvin, samoin sarjan teatraalisuus. Useampi pelaaja nimittäin vietti pitkiä ja tuskallisia hetkiä nurmen pinnassa, myös CR7. Ottelun tuomitsi tietysti bulgarialainen päätuomari ja ratkaisevan pilkun määräsi VAR-kopista erotuomari Costa Ricasta.
Ottelun ykkönen oli kuitenkin täysin väärässä sarjassa pelaava Jhon Duran, jonka taitojensa puolesta pitäisi yhä olla Englannin Valioliigan tähtikaartia. Mutta ehkä Saudi-Arabian kiehtova kulttuuri verrattuna Birminghamiin houkutteli 21-vuotiasta hyökkääjää niin paljon, että maisema vaihtui kesken kautta Aston Villasta Al-Nassrin väreihin?
Surrealistinen televisioelämys kaikin puolin. Siitä oli kiva nauttia yhden kerran.
