Euroopan viimeiset MM-jatkokarsintaottelut pelattiin tiistaina. Lajin mahtimaista Italia jäi kolmannen kerran peräkkäin ulos MM-turnauksesta, kun Huuhkajillekin tuttu Zenican hornankattila tarjosi Bosnia ja Hertsegovinalle tunnelman, jossa kotijoukkue kykeni kellistämään lajin nelinkertaisen maailmanmestarin rangaistuspotkukilpailun jälkeen.
Muut viimeiset kisapaikat menivät Tshekille, Turkille ja Ruotsille. Näiden jalkoihin jäivät järjestyksessä Tanska, Kosovo ja Puola. Näin ollen pohjoismaista jalkapallo-osaamista MM-kisoissa edustavat Ruotsi ja Norja.
Ruotsin tie kisoihin ansaitsee tarkemman tarkastelun. Se pelasi MM-karsintojen B-lohkossa yhdessä Sveitsin, Kosovon ja Slovenian kanssa. Saldona oli kaksi tasapeliä Sloveniaa vastaan ja tappiot Sveitsille ja Kosovolle niin kotona kuin vieraissakin. Kun Slovenia pelasi tasan kertaalleen Sveitsiä ja Kosovoa vastaan, oli Ruotsin kohtalona jäädä lohkonsa jumboksi.
Päävalmentaja Jon Dahl Tomassonille tämä maksoi työpaikan, ja kisapaikka tuli Valioliigastakin tutun Graham Potterin komennossa.
Miksi Ruotsi sitten oli jatkokarsinnoissa mukana näin umpisurkean karsintarupeaman jälkeen siinä missä lohkokakkonen Kosovokin? Vastaus siihen löytyy syksyltä 2024. Kun Huuhkajat rämpi Kansojen liigan b-liigassa tappiosta toiseen, pelasi Blågult sarjaporrasta alempana ja riehui hyviä tuloksia toisensa perään.
Kuudesta ottelusta Slovakiaa, Viroa ja Azerbaidzhania vastaan tuli viisi voittoa ja yksi tasapeli. Lohkovoitto toi nousun ensi syksynä pelattavan Kansojen liigan b-liigaan. Nousu tasoa ylemmäs palveli Ruotsin pitkää peliä, mutta toi lyhyemmällä tähtäimellä nyt realisoituneen lyhyemmän tähtäimen palkinnon: paikan MM-jatkokarsinnoissa.
Ensimmäinen vastustaja niissä oli Ukraina ja kahden sinikeltaisen kohtaaminen päättyi Ruotsin voittoon. Viimeinen este MM-tiellä oli Puola, joka kaatui Tukholmassa Ruotsin voittaessa 3-2. Voittomaali syntyi 88. minuutilla Victor Gyökeresin tekemänä. Ruotsi meni MM-kisoihin 13. kertaa ja ensimmäisen kerran ulkomaalaisen päävalmentajan johdolla.
Ruotsin esimerkki toimii Huuhkajille valtavana innoittajana, tai ainakin sen pitää toimia. Huuhkajat on kertaalleen voittanut Kansojen liigan lohkon ja nimenomaan c-liigassa. EM-lopputurnaukseen alkanut nousu alkoi juuri Kansojen liigassa syksyllä 2018. Joukkue sai tulosten kautta sellaisen hurman päälle, että lohkovoiton tuomaa mahdollisuutta päästä EM-jatkokarsintoihin ei silloin kuitenkaan lopulta tarvittu. Kuten Joona Toivio sanoi Atleetin Kuningaslaji-ohjelmassa, oli tunnelma Huuhkajissa silloin sellainen, että kun pelipaidan laittoi päälle, kaikki tiesivät, että ei ainakaan hävitä.
EM-karsintojen kulku ja menestyminen niissä riippuvat aina jossain määrin myös lohkoarvontojen onnesta, mutta ennen niitä ensimmäinen mahdollisuus EM-kisojen porteille tarjoutuu jo syksyllä, kun Kansojen liiga vuosimallia 2026 pelataan.
Ruotsi osoitti, että se mahdollisuus kannattaa ja pitää ottaa tosissaan. Lohkovoittoa kohti siis, Huuhkajat!
Näkökulma: Panu Markkanen