Tämän kauden alemmat eurokilpailut olivat Pohjoismaiden kannalta suuri menestys. Norjalainen Bodö/Glimt eteni välieriin Euroopan toiseksi suurimmassa seurajoukkuekilpailussa, Eurooppa-liigassa. Djurgården oli puolestaan välierissä Konferenssiliigassa.
Saavutus on loistava. On muistettava, että pudotuspelivaihe ei rajoittunut vain näihin kahteen menestyjään. Bodö/Glimtin lisäksi Eurooppa-liigan pudotuspelivaiheessa oli mukana myös tanskalainen Midtjylland, joka kuitenkin putosi ensimmäisellä kierroksella. Konferenssiliigan jatkopeleissä oli Djurgårdenin lisäksi kolme muuta skandinaavijoukkuetta: tanskalainen FC Copenhagen, norjalainen Molde sekä islantilainen Vikingur.
Valitettavasti siis Suomi puuttui joukosta – tosin jotain suomalaista tarjottiin, sillä HJK lainasi Bolt Areenan Vikungurille kotiottelua varten. Ja tietysti Djurgården oli suomalaisvalmennuksessa kevään osalta.
Toki pitää muistaa, että Mestarien liiga jäi Pohjoismailta tällä kaudella valtaamatta. Mutta näin ei välttämättä ole pitkään. Noin hyvä menestys nostaa itseluottamusta ja tuo tietysti varoja. Pelaajia on mahdollista pitää jonkin verran pitempään. Toisaalta menestys tuo myös väistämättömän positiivisen ongelman: parhaat pelaajat ovat antaneet sellaiset näytöt, että isommat kehät kutsuvat. Mutta toisaalta tämä taas tarkoittaa tukkua rahaa.
Ei mikään oikku
Menestys ei tullut sattumalta, jos katsotaan vaikka Bodö/Glimtin matkaa välieriin. Joukkue pelasi kahdeksan ottelua Eurooppa-liigan runkosarjavaiheessa. Norjalaiset voittivat näistä neljä peliä, pelasivat kahdesti tasan ja tappioita tuli kaksi. Joukkue voitti Porton, Bragan, Besiktasin sekä Maccabi Tel Avivin eli ei mitään rupusakkeja.
Tasapelit tulivat Union Saint-Gilloisen ja Nicen vieraana. Ainoan kotitappion – ja pienen kauneusvirheen – aiheutti Qarabah. Toinen tappio tuli niukasti Old Traffordilta ManU:a vastaan. Lopulta pistesaalis riitti runkosarjan sijaan yhdeksän eli vapaa pudotuskierros jäi karvan vajaaksi.
Tahti ei muuttunut pudotuspeleissä. Ensin joukkue pudotti Twenten, sitten Olympiacosin ja lopulta Lazion. Välierissä Spurs oli liikaa. Vaikka Bodö/Glimt on hallinnut Norjan pääsarjaa viime aikoina, antaa tämä todellakin uskoa. Jos he, miksi emme me.
Honkavaaran uroteot
Djurgården pelasi tasaisen varmasti syksyllä omat Konferenssiliigan runkosarjan ottelunsa. Itse asiassa niin hyvin, että paikka kahdeksan joukkoon varmistui ja lepovuoro oli tosiasia. Ruotsin kausi loppui kuten normaalisti ja uusi kausi alkoi käytännössä Konferenssiliigan pudotuspeleillä. Siinä välissä pelaajisto oli muuttunut, samoin joukkueen valmennus. Jani Honkavaara juhli tuoreeltaan vielä Suomen mestaruutta ja oli Huuhkajien mukana, kun Djurgården teki urotekojaan Konferenssiliigassa.
Honkavaaran aikakaudella joukkue pudotti ensin jatkosta Pafosin ja sitten Rapid Wienin selviten välieriin. Sitten olikin liian suuri vuori kiivettävänä, kun vastaan tuli koko kilpailun ylivoimainen suosikki Chelsea. Turpiin tuli, mutta hävettävää ei jäänyt. Honkavaara teki suomalaista jalkapallohistoriaa ja jätti oman jälkensä myös kansainväliselle puolelle. Honkavaaraa ei voi enää ajatella ”suomalaisena valmentajana” vaan valmentajana, joka on johtanut joukkueensa eurokilpailun välieriin.
Eurocupien finaalit pelataan toukokuussa. Siitä ei mene kauaa, kun aloitetaan jo seuraava kilpailu. Suomesta on mukana neljä joukkuetta. Mestari KuPS, Ilves, HJK ja SJK. Toivottavasti näissä seuroissa on seurattu tarkoin, mitä naapurit saivat aikaan ja imevät sieltä sellaisen itseluottamusruiskeen, että myös Suomessa nähtäisiin pudotuspelivaiheen otteluja – muuta kuin sitä kautta, että islantilainen joukkue on hyyryläisenä HJK:n kotiareenalla.
