Alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen – Pikkuhuuhkajien – EM-lopputurnausjoukkueen julkistaminen keräsi ennennäkemättömän huomion. Tilaisuus pidettiin keskiviikkona Olympiastadionilla Urheilumuseo Tahdon tiloissa, eikä Palloliiton toimistolla saati stadionillakaan missään kokoustilassa.
Kuljettiin samoista ulko-ovista, joista tullaan Jari Litmasen näyttelyyn. Jalkapalloromanttisesti voisi ajatella, että kaikkien aikojen pelaajamme oli symbolisesti lähellä.
Yleensä Pikkuhuuhkajien joukkueet kuhunkin maaotteluikkunaan julkistetaan samassa tilaisuudessa Huuhkajien kanssa. Tilaisuuden kulku on kutakuinkin aina ollut se, että ensin joukkue julkistetaan, päävalmentaja (tällä hetkellä Mika Lehkosuo) kertoo joukkueesta ja sen valinnasta omat näkemyksensä, minkä jälkeen kysymyksiä ei juurikaan tule, kun kaikki toimittajat haluavat päästä grillaamaan Huuhkajien päävalmentajaa hänen valinnoistaan.
Kun Pikkuhuuhkajat oli lähdössä viime leirilleen Turkkiin, tässä oli jo havaittavissa muutos. Lehkosuon valinnat ja näkemykset leiristä ja valmistautumisesta kiinnostivat kovastikin, kun EM-kisapaikka oli taskussa. Nyt media oli koolla vain Pikkuhuuhkajia varten. Suora lähetys Ruudussa, median edustajia useampi kymmenen, viisi tv-kameraa suunnattuna pöytään, jonka takana Lehkosuo ja kisajoukkueeseen valitut Casper Terho ja Naatan Skyttä istuivat.
Olikohan käsillä kaikkien aikojen suurin Pikkuhuuhkajien mediatilaisuus?
– Väittäisin, että on, totesi suomalaisessa jalkapallossa vuosikymmeniä viestintä- ja tiedotustehtävissä toiminut ja tällä hetkellä Veikkausliigan viestintäpäällikkönä toimiva Mikael Erävuori.
Media oli koolla heitä varten. Pikkuhuuhkajat ei ollut enää joukkue, jonka asiat piti saada käsiteltyä tilaisuudessa ns. alta pois. Toki päävalmentaja Jacob Friis kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan.
Pelaajista näki nälän menestyä
Terho ja Skyttä ovat jo nuoresta iästään huolimatta maailmaa nähneitä miehiä. Terho pelasi kuluvan kauden päätökseen lainalla Saksan 2. Bundesliigan Paderbornissa ja jäi lähelle sarjanousua. Emäseura Union St. Gilloisen kirjoilla olevana hän voitti Belgian mestaruuden. Skyttä edustaa ranskalaista USL Dunkerqueta.
Median pyöritys oli totta kai melkoinen, mutta sitä vartenhan he siellä olivat: haastateltavissa. Jäsennellyt, sisältörikkaat ja hyvällä itseluottamuksella jaetut kommentit tulivat joka medialle. Kansainvälinen kokemus oli karaissut, mikä oli nähtävissä.
Skyttä oli huomiosta mielissään.
– Totta kai se tuntuu hienolta ja se kertoo siitä, kuin isosta jutusta on kyse. Kun tätä ei ole joka vuosi tapahtunut, niin on hienoa, että alle 21:sten futis kiinnostaa. Tämä on hieno asia, joka vie suomalaista futista eteenpäin ja on hieno askel sitä kohti, että toivottavasti tämä olisi jokakarsintainen tapahtuma, jossa päästäisiin tällaiseen tilaisuuteen, hän sanoi Kymppipaikalle.
Omaa haastatteluvuoroa odottaessani ja Kymppipaikan haastatteluja tehdessäni oli hienoa nähdä, kuinka nuorten miesten silmistä loisti halu päästä pelaamaan tulevaa turnausta. Poikamaisen innon näki myös esimerkiksi siinä, kun tilaisuuden alun julkistusvideo näytettiin ja siinä oli kuvia kisapaikan varmistumisen hetkestä, ei Terho pystynyt piilottamaan iloista hymyään hetkeäkään. Eikä tietenkään olisi pitänytkään.
– Kyllä niitä katsoo vähän väliä, ja nyt kun näki videon, niin kyllä se oli siistiä. Tuollaiset maalit ja hetket muistaa aina, Terho sanoi.
Heidät lanseerattiin tilaisuudessa ”Kyltymättömäksi sukupolveksi.” Joukkue haluaa lohkosta jatkoon, ja tämä teema toistui haastatteluissa. Jargoniin ei sorruttu, eikä tämä joukkue ole lähdössä haastatteluissakaan ummehtuneesti lähdössä tekemään parastaan ja katsomaan, mihin se riittää.
Tämän saavat Kymppipaikan lukijat itsekin todeta lähipäivinä, kun Terhon ja Skytän pitkät haastattelut julkaistaan sivustollamme.
Panu Markkanen
