IFK Mariehamn on Veikkausliigan pragmaattisin joukkue. Saarella ei missään vaiheessa ole rakennettu pilvilinnoja tai elätelty epärealistisia toiveita. IFK Mariehamnin kauden ainoa tavoite, alusta asti, on ollut sarjapaikan pitäminen. Muulla ei ole juurikaan väliä.
Juuri nyt näyttää vahvasti siltä, että IFK Mariehamn tulee oman mestaruutensa saavuttamaan, eli se olisi ensi kaudellakin mukana pääsarjatasolla. Itse asiassa tällä kertaa sarjapaikan varmistuminen tapahtuu aiemmin kuin muutamana viime kautena, jolloin IFK on ollut loppuun asti lirissä.
Ei nyt. Sarjataulukon kolmanneksi viimeisenä olevaan Hakaan on eroa viisi pistettä, karsijanpaikalla olevaan AC Ouluun kuusi pistettä ja viimeisenä oleva KTP on seitsemän pisteen päässä.
Kun otteluja on pelaamatta enää yksi runkosarjassa ja viisi karsintasarjassa, on todella epätodennäköistä, että IFK Mariehamn enää joutuisi edes lähelle putoamiskurimusta. Kun vielä muistetaan, että joukkue saa varmuudella kolme viidestä ottelustaan kotiin – jossa ryhmä on vahvempi kuin vieraissa – todennäköisyydet IFK:n säilymisen puolesta kasvavat reilusti.
Lepuutusta luvassa?
IFK Mariehamn kohtaa runkosarjan viimeisessä ottelussaan vieraskentällä Ilveksen. Pistetili ei tule karttumaan eikä sitä edes välttämättä yritetä kartuttaa ehdoin tahdoin. Todennäköisesti osaa pelaajista lepuutetaan, aivan kuten IFK Mariehamn teki viime sunnuntaina HJK:ta vastaan.
Pari avainpelaajaa jätettiin kokoonpanosta pois ja muutenkin oltiin luovia valinnoissa. Esimerkiksi oman alku-uransa nimenomaan HJK:ssa luonut Niilo Kujasalo oli kaikkien yllätykseksi vaihdossa. Hän oli pelannut HJK-peliin mennessä jokaisessa ottelussa avauskokoonpanossa, mutta nyt ei. Entinen HJK-pelaaja ja kaikissa IFK:n peleissä kaudella pelannut Sebastian Dahlström ei ollut kokoonpanossa lainkaan.
IFK:ssa lasketaan todennäköisyyksiä. Ennalta ymmärrettiin, että pisteiden saaminen Klubilta vieraissa on todella hankalaa, joten tähdättiin jo tulevaan. Ilves-pelissä tilanne siis saattaa toistua, sillä IFK:n avainpelit ovat vasta edessä. Mahdollisimman tuore ja levännyt joukkue karsintasarjassa, voitto tai kaksi sieltä, ja oma minimestaruus on kotona.
Sama on toistunut koko kauden. IFK pelaa järkevästi ja taloudellisesti. Alussa yritetään, mutta jos tilanne repsahtaa vähänkin, aloitetaan valmistautuminen seuraavaan peliin. Ei tuhlata turhaa energiaa, sillä pääosin sarjapaikkoja säilytetään pisteiden kautta, ei maalieron.
Jos alun taistelu alkaa turhauttaa tarpeeksi vastustajaa ja joukkueella on saumaa pisteisiin, painetaan loppuun asti. Silloin jopa kärkijoukkueet ovat horjutettavissa – kärkijoukkueista Ilves, KuPS ja Inter ovat kaikki menettäneet pisteitä IFK Mariehamnille.
Ei missään nimessä väärin
Käytännöllisessä lähestymisessä ja realistisessa tavoiteasettelussa ei ole mitään pahaa. Päinvastoin. Kun tähän lisätään se, ettei IFK yritä mitään mitä he eivät osaa, ollaan lähellä täydellistä peluuttamista materiaaliin nähden. Valmentaja Gary Williams tiimeineen sekä seuran urheilujohto ei turhaan haihattele. Pisteitä ei jaeta ”kivan näköisestä pelistä” vaan tehokkaasta pelaamisesta. Vaikka erilaiset xG:t ja muut tilastot sanoisivat mitä vain, se mikä lopulta merkitsee, on numero pistesarakkeessa.
Kotkassa on haikailtu tällä kaudella hyvännäköisen jalkapallon kautta tulevaan menestykseen, samoin Oulussa. Hakasta on mahdoton sanoa, mitä oikein on yritetty hakea, sillä Andy Smithin ajatuksissa ei ollut mitään tolkkua. Nyt Kari Martosen kautta Hakan pelaajat todennäköisesti tietävät, mitä yritetään tehdä. IFK Mariehamnin tapauksessa vain tuloksella on väliä.
Lisäpaineita ei tule edes kotiyleisöltä, jolle tulos on tärkein, eivät kauneuspisteet. Jos tilanne vaatii, vedetään pallo, vaikka Pommernin kannelle ilman, että kritiikkiä tulee. Se tuo tietyllä tavalla paineettoman tilanteen, kun kotifanit ovat saman tavoitteen takana. Sarjapaikan säilyminen on heilläkin se ainoa ja keskeinen tavoite päivästä yksi lähtien.
IFK Mariehamnin tapaa pelata Veikkausliigaa ei pidä väheksyä tai kritisoida. Se on tapa, jolla elämä säilyy. Todennäköisesti Valkeakoskella, Oulussa ja Kotkassa mietitään nyt kiivaasti, että olisiko sittenkin pitänyt vain ottaa lusikka kauniiseen käteen ja lähteä siitä, että vain sarjapaikalla on merkitystä. Ei sillä, miten sarjapaikka säilytetään.
Tuo oivallus tuo iloa IFK Mariehamnin kannattajille ensikin vuonna Veikkausliigan merkeissä.
Näkökulma: Panu Markkanen