Huuhkajien MM-karsintataival jatkuu maanantaina toisella ottelulla. Suomi kohtaa vieraskentällä Liettuan. Huuhkajat on ennakkosuosikki voittamaan ottelun, mutta viime perjantain esityksellä ei voitto irtoa. Tasonnostoa on tultava.
Voiton yksi tärkeimmistä avainasioista on keskikentän pelaamisessa. Maltaa vastaan Suomi otti turpiin Maltan keskikentältä oikein kunnolla, eikä sen vuoksi päässyt alkua lukuun ottamatta peliä viemään. Aloitteet olivat Maltalla, erityisesti toisella jaksolla.
Sunnuntain mediatilaisuuksissa päävalmentaja Jacob Friis ei lähtenyt avaamaan, millä kokoonpanolla Suomi lähtee Liettuan kaatoon eikä sitä, millä nimillä hän pyrkii keskikentän peliä parantamaan. Ennakkospekulaatioiden ykkösnimi onkin Glen Kamara. Kamara ei pelannut perjantaina minuuttiakaan, joten ainakin tuore vaihtoehto olisi olemassa. Ja jos Suomi haluaa pitää palloa enemmän kuin perjantaina, paras vaihtoehto tähän olisi nimenomaan Kamara.
Kamara on ollut jo vuosia Suomen yksi tärkeimmistä pelaajista. Hän pystyy tekemään kentällä asioita, joita kovin moni muu – jos kukaan – joukkueesta pystyy. Samaan aikaan Kamara on myös riski. Pelaako hän puolustussuuntaan riittävän kurinalaisesti ja täyttääkö roolinsa myös siten? Valmennustiimiin kuuluvan Tim Sparvin pitäisi osata tähän kysymykseen vastata, sillä Kamaran ja Sparvin yhteistyö Huuhkajien keskikentällä johti aikanaan EM-kisapaikkaan. Silloin toimi hienosti se, että Sparv vastasi enemmän puolustamisesta ja rivien pitämisestä kasassa, Kamara taas hyökkäyssuunnan pelaamisesta.
Jos Kamara on avauksessa maanantaina, odotetaan isoon kysymykseen vastausta. Onko hän lintu vai kala? Huvittaako homma molempiin suuntiin sillä tavoin kuin uusi valmennus vaatii? Onko Kamara SE Kamara, joka on nähty parhaimmillaan vai se, joka surffaili syksyn otteluissa missä sattuu löysällä jalalla? Ja mikä tärkeintä: millä asenteella taituri ylipäänsä pelaa maajoukkueessa tänä päivänä?
Kamara sanoi Malta-ottelua edeltäneissä haastatteluissa, ettei hän viihtynyt syksyn otteluiden rooleissaan, eikä saanut itsestään parastaan irti. Pitää paikkaansa, ettei parasta Gleniä nähty, mutta maajoukkuetason pelaajan täytyy pystyä suorittamaan roolissa kuin roolissa paremmin kuin mitä Kamaralta syksyllä nähtiin, on paikka sitten kärjessä tai vasempana pakkina. Työmoraalin täytyy olla parempi kuin syksyn otteluissa, ilman selityksiä.
Jos Kamara kaivaa parhaan osaamisensa esiin, hän pystyy yhdessä pelissä vakuuttamaan Friisin siitä, että hän on sellainen pelaaja, jonka Huuhkajat tarvitsee keskikentän moottoriksi. Jos taas jalka ei nouse, puolustaminen ei maistu ja tilanteita jätetään kesken, pitää Friisin ja kumppanien miettiä, onko Kamarasta niin isoa hyötyä joukkueelle, että hänet kannattaa jatkossa valita edes mukaan.
Kun vielä muistetaan, että Pikkuhuuhkajissa on EM-lopputurnauksensa jälkeen useitakin nälkäisiä vaihtoehtoja Kamaran vuosia hallinnoimaan rooliin, ei öljylanteella ole kuin yksi toivottava mahdollisuus: iskeä Kaunasissa sellainen esitys pöytään, jollaisen ansiosta hän nousi aiheesta yhdeksi fanien suosikkipelaajista.
Lintu vai kala? Siinä yksi ottelun mielenkiintoisimmista kysymyksistä, riippuen tietysti siitä, löytyykö numero 6 Jacob Friisin fläppitaululta avauksen pelaajana vai vaihdosta. Kamaran jättäminen penkille olisi myös vahva indikaattori siitä, mitä miehestä on nähty harjoituksissa. Se kertoisi samalla siitä, miltä Kamaran jatko maajoukkueessa näyttää.
Panu Markkanen
