Gnistan oli Veikkausliigan runkosarjan suuria voittajia, ellei suurin. Joukkue pääsi mukavasti sellaiseen välitilaan, että tuloksellisena panoksena on puhtaasti kiusaaminen ja pelillisenä panoksena joukkueen panoksen kasvattaminen tulevaisuuteen.
Ja juuri tuo jälkimmäinen on oleellinen tavoite. Gnistan ei tule olemaan mukana alakerran väännöissä, mutta ei myöskään mitalitaistelussa. Sarjasysteemi tarjosi ”Kipinälle” loisteliaan paikan miettiä tulevaisuutta, seuran kehitystä ja pelaajapolitiikkaa. Paineetta.
Hienojen hankintojen voima
Gnistanin ensimmäiset askeleet Veikkausliigaseurana olivat älykkäät. Hankitaan pelaajia, joiden avulla voidaan sarjapaikka uusia. Samalla annetaan uskollisille vanhoille pelaajille palkinto siitä, että he ovat olleet riittävän kauan mukana. Vaihe 1 toteutui mainiosti, sarjapaikka uusiutui ja sen jälkeen vanhoille sotaratsuille annettiin lämmintä kättä. Alettiin rakentaa seuraavaa Gnistania.
Seuraava edistysaskel oli päästä kuuden parhaan joukkoon. Se toteutui. Tässä mielessä Gnistan on pelannut taas kerran täydellisen kauden. Mestaruussarjassa jokainen voitto on ”kiva juttu” ja kaikilla niillä on vaikutus mestaruustaisteluun. Onneksi olkoon – olette saavuttaneet täydellisen paineettoman tilanteen olla mestaruuden ratkaisijoita, mutta myös samaan aikaan olette saaneet foorumin, jossa voi suurennuslasilla miettiä tulevaa aikaa.
Juhani Ojala, Jukka Raitala, Roman Eremenko, Tim Väyrynen, Jevgeni Bashkirov ja pari muuta pelaajaa, ovat joukkueessa pääosin siksi, että nämä kokeneet konkarit varmistavat, että Gnistanin jatkuvuus on hyvä. Seuraava vaihe onkin sitten kinkkisempi: mitä tehdään, jotta pääsy kuuden parhaan joukkoon ei ole vain kiva juttu vaan miten ollaan mukana siellä tappelemassa jostakin muusta kuin puhtaasta kiusaamisesta? Se tarkoittaa sitä, että joukkuetta uusitaan.
Kymmenen huippuottelua
Gnistanilla ja Jussi Leppälahdella on nyt elämänsä tilaisuus. Joukkueella on kymmenen tasokasta, mutta Gnistanille merkityksetöntä, peliä edessä. Sarjasijoitus ei tule muuttumaan, kävi peleissä miten tahansa, mutta tämä antaa loistavan foorumin Lepppälehdelle kokeiluihin ja testaamiseen. Miten tämä kaveri onnistuu, miten tämä.
Samalla voidaan sanoa, että ikämiesten loppumarssin sävelet on ”Kipinän” äänentoistossa käyty läpi. Toki muutama konkarilistalta jatkaa, mutta missä roolissa ja millä tavoin? Se onkin toinen kysymys.
Inter ei ollut viime kaudella mukana mitalitaistelussa. He olivat sässineet asemansa jo alkukaudesta. Mutta mitä Turussa tehtiin`? Käytettiin viime vuoden paineeton loppusarja siihen, että hiottiin kuvioita kuntoon tätä kautta varten. Interissä ei juurikaan avainpelaajat vaihtuneet, kyse oli siitä, että koko viime kauden lopun Vesa Vasara pelasi jo tulevaa kautta.
Sen Vasara ja kumppanit tekivät viimeisen päälle hyvin. Sama ryhmä oli pitkälti opettelemassa tämän kauden kuvioita viime kauden foorumilla, jonka tarjosi Veikkausliiga.
Nyt Gnistanilla on mahdollisuus samaan. Joukkueen sijoitus tulee olemaan kuudes joka tapauksessa. On mielenkiintoista nähdä, mitä Leppälahti tekee. Todennäköisesti äärifiksuna valmentajana aloittaa jo ensi kauden valmistelut tämän kauden annetulla kattauksella.
Ja jos näin käy, on erityisen mielenkiintoista nähdä, miten käy konkariosaston? Laitetaanko jokunen legenda lauluun vai mennäänkö seuraavaankin vuoteen samoilla? Kiire ei ole, sillä Gnistanin kausi loppuu vasta marraskuussa, silloin kuin mestarikandidaattien kausi loppuu.
Ihan tässä kelkassa ei Oulunkylässä vielä olla. Päätöksiä voi tehdä myöhemmin, mutta kannattaa tehdä aikaisin.