HJK:n ja Ilveksen sunnuntain alkuillan uutinen oli kerrassaan loistava. Joonas Rantasen siirto kesken sopimuskauden Ilveksestä HJK:n päävalmentajaksi on jotain sellaista, mitä on Suomessa odotettu vesi kielellä jo pitkään. Kyse ei ole siitä, että kumpi on voittaja tai kumpi häviäjä kaupassa vaan siitä, että kauppa syntyi.
Nimenomaan kauppa.
Kuten Kymppipaikka on lukemattomia kertoja kirjoittanut, Suomen jalkapallosta puuttuvat sisäiset siirrot. Siis sellaiset siirrot, jossa pelaajia tai valmentajia ostetaan kesken sopimuskauden aivan kuten oikeastaan kaikissa muissa maissa. Muualla on itse asiassa erittäin harvinaista, että yksikään nimekkäämpi pelaajaa siirtyy vapailla papereilla.
Suomessa taas kaikki muu kuin vapailla papereilla siirtyminen on todella harvinaista, jopa olematonta. Toivottavasti HJK:n ja Ilveksen kauppa avaa myös tällaiset siirrot Veikkausliigaan muutenkin. HJK on lapioinut eurokentiltä viime vuosina suomalaiseen seurajalkapalloon suhteutettuna niin valtavat määrät rahaa, että hyvä nähdä sen olevan myös hyötykäytössä.
Kymppipaikka pohti HJK:n valmennustilannetta jo toukokuussa. Tuolloin näkökulmassa kirjoitettiin seuraavasti: ”Jos Joonas Rantanen nähdään sarjan parhaana valmentajana, miksei hankita häntä, saman tien. Suomessa eletään jonkinlaisessa harhamaailmassa siitä, että siirtoja voi tehdä – valmentajienkin – vasta sitten, kun sopimukset ovat loppu. Puppua. Kaikella on hintansa, jopa Ilveksellä olisi, jos halu osoitettaisiin riittävän paksulla pinkalla”.
Nyt tämä toukokuinen väite on todistettu oikeaksi. Pinkan paksuus on ilman muuta ollut kohdallaan, ilman sitä Ilves ei olisi Rantasta päästä. Ei, vaikka tietysti tähän kauppaan on liittynyt se, että Rantanen on halunnut itsekin siirtyä Klubiin. Mitään orjakauppaa ei sentään Suomessa ole.
Mahtiseuran tapa
Rantasen siirto – eli se, että Ilves on myynyt Rantasen sopimuksen HJK:lle – nähdään varmasti ulkopuolella HJK:n mahtiseuramaisena näyttönä. Jo nyt otsikoissa puhutaan ”ryöstöstä” tai ”kaappauksesta”. Kaappaukseksi siirto voidaan nähdä, ryöstönä ei, koska ryöstössä ei raha liiku. Nyt tiedotettiin, että HJK maksoi Rantasesta ”merkittävän” korvauksen ja on aivan varmaa, ettei tämä tällä kertaa ole liioiteltua. Korvauksessa on varmuudella kuusi numeroa eikä ole ihan varmaa, onko ensimmäinen niistä ykkönen.
Toimintamalli on HJK:lle tuttu. Toni Koskela ostettiin RoPS:ista takaisin HJK:n leipiin ja hyvää menestystä seurasi. Mutta kuten todettua, yleistä tämä ei ole, ei edes pelaajapuolella. Ei olisi ihme, että HJK jatkaisi nyt Petri Vuorisen valitsemalla linjalla ja katsoisi tarkkaan, mitä muilla Veikkausliigajoukkueilla on. Ei vain niitä pelaajia, joilla ei ole sopimusta. Sitten vaan tarjous tiskiin, hinta kohdalleen ja pelaaja on Klubin.
Niin se menee muuallakin – ei Florian Wirtz tai Alexander Isak tai Xabi Alonso siirtyneet vapaina toimijoina. Jalkapallo on liiketoimintaa, jossa ostetaan ja myydään. Ehkä enemmän jatkossa myös Suomessa.
Sekoilun loppu?
HJK:n ratkaisu oli kaikin puolin loistava. Pitkään jatkuneen sekoilun täytyy päättyä. Joonas Rantanen tietää tarkalleen mihin hän menee ja kenen kanssa hän tulee töitä tekemään. HJK taas tietää tarkasti, mitä Rantanen tuo, millä metodeilla ja minkälainen henkilö on kyseessä. Voi hyvin povata, että HJK:n tekemiseen palaa nyt rauha ja pitkäjänteisyys. Tilanne kestäisi jopa heikon alkukauden, koska Rantanen nähdään sijoituksena, joten vaihtaminen on todella vihoviimeinen ratkaisu.
Ilves nimesi saman tien päävalmentajaksi Joni Lehtosen. Seurassa ei tarvitse olla huolissaan tulevaisuudestaan. Lehtonen on voittanut Ilvekselle päävalmentajana sen edellisen pokaalin, Suomen cupin 2023. Lehtonen tuntee Ilveksen läpikotaisin ja Ilves Lehtosen. Lisäksi Ilveksen suuremmista linjauksista vastaa edelleen Miika Takkula urheilujohtajana, joten kehitys ei tule Rantasen lähtöön loppumaan.
Eli kyseessä oli kauppa, jossa kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä. Näitä lisää ja kiitos HJK:lle siitä, että seura laittoi pallon nyt liikkeelle. Toivon mukaan muutkin ottavat mallia ja Suomeen saadaan kunnon siirtomarkkinat.
Näkökulma: Panu Markkanen