Eipä käynyt suuresti kateeksi ensimmäistä varsinaista otteluaan KuPS:n päävalmentajana toiminutta Miika Nuutista torstai-iltana. Eikä myöskään Nuutisen vieressä penkillä istunutta päätoimiseksi urheilujohtajaksi ylennettyä Sixten Boströmiä. Kaksikko oli kovan paikan edessä, kun Konferenssiliigan pudotusvaiheen ensimmäinen ottelu pelattiin Tampereella puolalaista huippujoukkuetta, Lech Poznania, vastaan.
Tietysti Nuutinen tiesi, mihin tuli, eivätkä hänen varsinaiset tavoitteensa liity tämän kauden Konferenssiliigaan. Saati Boströmin, sillä hänen kätensä olivat varsin tiukasti sidotut UEFA:n sääntöjen vuoksi. Varsinainen rakennustyö kohdistuu tulevaan Veikkausliigakauteen ja kesällä alkaviin ensi kauden europeleihin, ei Lech Poznanin kohtaamiseen.
Tilanne oli nimittäin toivoton jo sillä hetkellä, kun KuPS raivasi historiallisesti tiensä pudotusvaiheeseen tasapelillä Crystal Palacea vastaan. Joukkueen sopimustilanne oli sellainen, että suuren osan pelaajista sopimus loppui tuohon otteluun ja he pääsivät siirtomarkkinoille mittauttamaan arvoaan vapailla papereilla. Lisäksi oli tiedossa, että myös sopimuksellista pelaajista alkoi tulla sellaisia tarjouksia, ettei olisi ollut mitään järkeä olla heitä myymättä. Lisäksi KuPS:n ryhmässä oli lainapelaajia, joiden laina-aika päättyi Palace-otteluun.
Konferenssiliigan sääntöjen mukaan joukkuetta sai täydentää uusilla pelaajilla. Uusien pelaajien lukumäärä riippuu siitä, montako pelaajaa sarjavaiheen jälkeen ennen pudotusvaihetta lähtee. KuPS:lta lähti niin monta, että he saivat täydentää listaansa viidellä pelaajalla. Kun lähtijöitä oli pitkälle toistakymmentä, lopputulema oli se, mikä Tampereella nähtiin.
KuPS ei saanut pelaajakuponkia täyteen, ei lähellekään. Lech Poznanilla oli vaihdossa yhdeksän kenttäpelaajaa ja kaksi maalivahtia. KuPS:lla yksi maalivahti ja neljä kenttäpelaajaa. Luvalla sanoen, täytyy olla melkoinen jalkapallofani, jotta KuPS:n vaihtopelaajat viime kaudella jonkin verran pelannutta Rasmus Tikkasta lukuun ottamatta, olisivat sanoneet juuri mitään. Kenttäpelaajavaihtomiehistä Veikko Lahtela on 16-vuotias juniori, Niilo Mattila oli puolustuksen vaihtoehtona ja Joni Kivijärvi parikymppinen pelaaja. Siinä kaikki. Ei siis mikään ihme, että KuPS teki tilastoharvinaisuuden: joukkue ei tehnyt ottelussa ainuttakaan vaihtoa.
Ei ole tietenkään näiden tuoreiden pelaajien vika, että he ovat mukana. Päinvastoin, oli varmasti upea asia päästä hallitsevan mestarin kokoonpanoon tuollaisessa ottelussa. Sen sijaan urheilujohto voi vähän vilkaista peiliin, että tuollainen tilanne pääsi syntymään. Viime syksynä kaikki munat laitettiin siihen koriin, joilla voitetaan mestaruus ja pärjätään Euroopassa. Samaan aikaan useamman avainpelaajan sopimukset päästettiin tilanteeseen, jolloin pelaajien ei yksinkertaisesti kannattanut enää tehdä jatkosopimuksia. Syksyllä Boström sanoi medialle, että pelaajien kanssa on neuvottelut aloitettu, mutta siinä vaiheessa oli jo myöhäistä. Kun ulkomaan kentät ovat haaveena, oma siirto tehdään mahdollisimman helpoksi. Vapaat paperit ovat siihen hyvä keino.
Kun otetaan huomioon se, että KuPS piti mestarijoukkueen harvalukuisen jäämistön kanssa sääntöihin kuuluvaa lomaa lähes tammikuun loppuun ja ollaan kahden kauden välissä, uuden valmennuksen kanssa, ei ole ihme, että pelaamisessa on hakemista. Asenteesta asia ei ollut kiinni, urhoollisesti KuPS taisteli. Mutta mitään varsinaista palaa ei Lech Poznanin käsittelyssä ollut. Aikainen johtomaali ja pian sen jälkeen tullut punainen kortti varmistivat Lech Poznanin marssin hyvistä asemista kotiotteluun ja luultavasti seuraavaan vaiheeseen.
KuPS:n historiallinen eurotaival on todennäköisesti yhden ottelun päässä päätöksestään. Sen jälkeen voi aloittaa kauden toisen preseasonin eli sen, joka tähtää kolmanteen perättäiseen mestaruuteen. Tässä vaiheessa nimilista tulee olemaan toinen, eikä kaikkia ensi kauden aloittavia KuPS-pelaajia ole vielä nähty.
Tämä oli upea seikkailu, mutta onhan se hieman noloa, että kosmeettisista syistä pitää UEFA:lle annettavaa nimilistaa höystää parilla pelaajalla, jotka parantelevat pitkään eturistisidevammojaan. Siksi, ettei lista näyttäisi niin kovin lyhyeltä.
Näkökulma: Panu Markkanen